Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Asevelvollisuus elinehto – Nato turvallisuusuhka

Onko meidän ehdoin tahdoin tuotava turvallisuus- ja uhittelu- ja seuraamusuhka suoraan alueellemme Venäjää vastaan ja avattava siten portit ammattiarmeijan luonnille yleisen asevelvollisuuden, kansallisen puolustusvoimien sijaan – eli nujerrettava käytännössä ennen pitkää kokonaan yhteinen puolustustahtomme? Ei.

Eversti evp Kai Vainio kirjoitti otsikolla ”USA ei sanele päätöksiä Natossa” (Kymen Sanomat 23.5. ) Natosta pelkästään myönteiset puolet jättäen paljon vahvemmat, varsin tärkeät vasta-argumentit kokonaan huomiotta. Mikäli puolustusvoiminen nykyinen kenraali- ja everstikunta on enemmistönä edelleenkin samalla ihmetyttävällä kannalla, ei se ole kovin mairittelevaa heille armeijan johtavina upseereina eikä mitenkään kannustavaa asevelvollisille enempää kuin meille reserviläisillekään, päinvastoin.

Julkisessa keskustelussa yleinen asevelvollisuus on yhä useammin asetettu kyseenalaiseksi. Suomen yleisen asevelvollisuuden etuja ovat puolustusvoimien kannalta se, että järjestelmä tuottaa suhteellisen edullisesti suuren toimintavalmiuksellisen ja –asenteellisen reservin. Ts. Suomen sodan ajan joukot pystytään helposti muodostamaan varusmiespalveluksen suorittaneista. Etuja on myös saada eri yhteiskuntaluokista tulevien varusmiehet samaan, yhteiseen toimintaan. Tämä yhdistää kansaa, helpottaa sosiaalista verkostoitumista. Kannustavana toimenpiteenä tähän tulisikin varusmiespalveluksen suorittaneille antaa reiluja verohelpotuksia määräajaksi  (vrt. palkkojen menetykset ja opiskelujen viivästymiset). Samoin varusmiespalvelus tulee kuulua eläkkeisiin luettavaksi  toiminta-ajaksi, kuuluuhan siihen monelle jo eri siviilikoulutuksiin ja ammatteihin lukeutuvia, suhteellisen  pitkiäkin opiskelu- ja työjaksoja (itse hyödynsin aikoinaan 9 kk, todellisuudessa enemmänkin).

Asevelvollisuutensa suorittavat yksilöt saavat myös paljon aineettomina hyödykkeinä. Esimiehiksi valikoituneet  saavat johtajakoulutuksen, monet senkin ohessa ammatin, eriasteiset valmiudet moniin eri töihin (vrt. erikoisupseerit, ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat, jne.). Samassa tuvassa eläminen harjaannuttaa nuoret elämään yhdessä   erilaisten ihmisten kanssa, jolloin he kouliintuvat järjestyneeseen ja luottamukselliseen yhteistoimintaan, hyväksymään ja sietämään ihmisyksilöiden erilaisuutta, jne.

Toisaalta järjestelmää on moitittu kalliiksi (vrt.  professori Panu Poutvaara) , koska nuorten miesten elämästä kuluu puolustusvoimien palveluksessa  kuudesta 12 kuukauteen. Palveluksen tulisikin kuulua - muutoin lyhentävinä - tietyiltä osin työuriin, joita kun pyritään jatkossa pidentämään.

Siirtyminen - Natoon liittymisen myötä - palkka-armeijaan toisikin kuitenkin veronmaksajille paljon suuremman laskun. Viimeksi on arvioitu, että  50 000 miehen palkattu armeija maksaisi noin kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Palkka-armeija ei tuota suurta eikä hajautettua reserviä ja todennäköisesti vaatisi tehokkaampia ja entistä kalliimpia ase- ja kuljetusjärjestelmiä. Rekrytointi saattaisi muodostua ongelmaksi. Näinhän on jo käynyt Ruotsissa, jossa noin  5 000 vuotuiseen tarpeeseen on vastannut vain noin puolet.

Joidenkin mielestä asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska vain nuoret miehet kuuluvat sen piiriin. Toisaaltahan naiset voivat halutessaan vapaaehtoisesti suorittaa asepalveluksen. Eriarvoisuuden piiriin voidaan kuitenkin lukea asevelvollisuudesta vapautettujen miesten ryhmät, Jehovan todistajat ja Ahvenanmaan kansalaiset. Mutta millä oikeutuksella? - Professori Jukka Kekkosen selvityksen mukaan mm. vapautusmenettelyä tulisi laajentaa koskemaan myös muita kuin JT- vakaumuksia. Pelkkä raamatullinen kristillisyyshän ei kuitenkaan vielä vapauta tästä ketään (vrt.  Room 13:1-4), päinvastoin.

Reservin palvelusaikoja olisi syytä myöskin päivittää nykyisenä tietoyhteiskunta- ja elektronisten kybersotien aikakautena. Reservin aliupseerien aktiivinen reservin palvelusaika tulisikin kuulua aina 60 ikävuoteen asti ja reserviupseerien vastaavasti 70 ikävuoteen, samoin kuin maksimi kertausharjoitusaika tulisi pidentää esim.  100/200 vuorokauteen.  Everstit, kommodorit, kenraali- ja amiraalikuntahan kuuluvat aina reserviin. Näin tulisi kuulua myös reservin upseerit ja erikoisupseerit, ainakin res kapteenin arvosta (>patl kom) alkaen.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2013/05/23/USA+ei+sanele+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4+Natossa/2013315746294/69 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Laura Nyholm

Jeesus kävi Suomen armeijan?

Laura Nyholm

Saksalaisillahan loppui huumorintaju, mutta Suomen armeijatiedustelu äänitti Hitlerin vierailun ohi Mannerheimin. Joskus Isänmaa vaatii toimia.

http://www.youtube.com/watch?v=G9ROLQVSfw4

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Laura,

tälläkös videolla haluat viestittää rauhaa maailmalle?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Laura:

Tiit 3:1 Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Laura,

millä tavoin tämä ruotsinkielinen Pippi Långstrump- video kuuluu tähän asiaan?

Käyttäjän otsorajakontu kuva
Otso Rajakontu

Kyllä Suomen suurin uhka on Iivana, joka on vuosisatojen aikana käyneet kansamme kimppuun, Siis Nato!

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Millaisia tärkeitä vasta-argumentteja kirjoittajalla on tiedossa? Kannatan Natoa ja Nato ei taas vaadi asevelvollisuuden korvaamista palkka-armeijalla kuten kirjoittaja virheellisesti ajattelee. Asevelvollisuutta voisi uudistaa kaikille vapaaehtoiseen suuntaan. Miten tasa-arvoa lisää naisten vapaaehtoinen pääseminen miehille vankilauhan avulla pakkosuoritettavaan palvelukseen? Kirjoittaja ihailee varusmiespalvelusta ihanteilla jotka eivät ole puolustusvoimien tehtäviä, ammattikoulutus, johtamiskoulutus jne. Armeijan johtamiskoulutuksella ei pitkään työelämässä pärjää, paitsi jos koko työpaikan porukka ihailee armeijan johtamiskoulutusta. Sellaisissa paikoissa vain ei ihailemattomat kauaa viihdy.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikko,

tärkeitä vasta-argumentteja löydät mm. täältä:

http://www.ristovolanen.fi
http://www.ristovolanen.fi/118302924
http://www.ristovolanen.fi/118302917
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/nyt-ta...
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...
http://rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolesta/nato-m...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1375...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1097...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1009...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1007...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1007...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1006...
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1005...

Suomen itsenäistä, koko Suomen kattavaa puolustusta ei mikään Nato tai ”Nato” pysty korvaamaan millään tavoin, päinvastoin.

Se, että Nato ei tunnetusti vaadi – et lukenut eversti Kai Vainionkaan ko. kirjoitusta – asevelvollisuuden korvaamista palkka-armeijalla – ei merkitse etteikö USA voisi tarvittaessa ’korvata’ – esimerkkejä löytyy – paikallisen ”puolustuksen” Nato-sopimuksistakin huolimatta. Ole hyvä ja tutustu Naton + USA:n historiaan ”maailmanpoliisina” vs. kommunismi (Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea, etc.)…

”Miten tasa-arvoa lisää naisten vapaaehtoinen pääseminen miehille vankilauhan avulla pakkosuoritettavaan palvelukseen?” – turhaan liität ristiriitaisesti ko. kaksi aihetta yhteen – muka vastakkain. Ensinnäkin naisten asepalvelus on edelleenkin täysin vapaaehtoista – tietyllä tavalla täysin oikeutetusti – ja toiseksi yleinen asevelvollisuus on vastuuvelvoite – viholliseksi heittäytyvää toveriahan ei kukaan pakota asepalvelukseen, vankilaan tarvittaessa kyllä.

”Kirjoittaja ihailee varusmiespalvelusta ihanteilla jotka eivät ole puolustusvoimien tehtäviä, ammattikoulutus, johtamiskoulutus jne.”

Päinvastoin puolustusvoimien tehtävä on monella siviiliammattisektorilla – tutustuhan Suomen puolustusvoimien tehtäviin! – valmentaa omiin tehtäväosioihinsa usein jo pitkällekin siviiliammateissa olevia varusmiehiä ja/tai valmiuskouluttaa heitä tietyillä aloilla siviilitehtäviin (vrt. ”ajokortit” eri aloille). Sinun on turha luulla ilmeisesti armeijaa käymättömänä että ”puolustusvoimien ainoa tehtävä on tappaminen”…

”Armeijan johtamiskoulutuksella ei pitkään työelämässä pärjää, paitsi jos koko työpaikan porukka ihailee armeijan johtamiskoulutusta. Sellaisissa paikoissa vain ei ihailemattomat kauaa viihdy.” – et voisi pahemmin erehtyä tässäkin armeijan hierarkiaa ja johtamisjärjestelmää tuntemattomana: siviilissähän – ei armeijassakaan!! - ei pelkkä komentelu pitkälle kannakaan (pimeässä ei tiedä mistä se kuti tuli – viholliselta vaiko ”vihollisomilta”), päinvastoin.

Ja jotta arvostelusi olisi jotenkin relevanttia, ole hyvä ja erittele, mitä huonoa armeijan johtamiskoulutuksessa on! Kukaan ei ole sitä pystynyt kyseenalaistamaan, päinvastoin!

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Yleinen asevelvollisuus on nykyisellään räikeän epätasa-arvoinen ja monessa mielessä kallis järjestelmä.

Mikäli Suomi liittyisi Natoon, Venäjän hyökkäyksen uhka, joka on sinällään on pieni, pienenisi kertaheitolla olemattomiin. Suomi on Venäjän paras ja luotettavin naapuri, eivätkä hekään halua tätä suhdetta tuhota sen vuoksi, että Suomi liittyy puolustusliittoon.

Natoa vastaan voi toki olla, mutta ei mielellään Kylmän sodan aikaisilla argumenteilla ja asevelvollisuusarmeijaa mytologisoivilla täysin abstrakteilla väittämillä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Suomen puolustamiseen ei ammattiarmeijalla ole resursseja. Suomalaisen ammattiarmeijan koko olisi jotain 20000:sta 40000:een sotilasta. Laivaston ja ilmavoimien osuus olisi jotain 5000:en ja 10000:en välissä. Tämän seurauksena maavoimien kokonaisvahvuus olisi 10000:en ja 35000:en sotilaan välissä. Armeijalla, jonka miesvahvuus on 35000 puolustetaan korkeintaan pääkaupunkiseutua todellista sotilaallista uhkaa vastaan.

Ammattiarmeijan toinen ongelma olisi se, että sen palkkakustannukset olisivat suuremmat kuin asevelvollisuusarmeijan. Jos ammattiarmeijassa halutaan panostaa laatuun, niin se myös nostaa puolustusvoimien varusteiden hankintamenoja. Nämä kumpikin asia tulisivat nostamaan puolustusmenoja ja poliittisesti ainakin vasemmisto tulisi vastustamaan tätä kehitystä.

Suomen Nato-jäsenyys olisi hyvä asia pitkällä tähtäimellä. Oletus siitä, että Suomi saisi Natolta automaattisesti apua vaikka Suomi ei olisi Natossa on kestämättömällä pohjalla. Sitä kutsutaan vapaamatkustamiseksi ja se ei käytännössä toimi. Nato priorisoisi omien jäsentensä tarpeet ja Suomi voisi saada murusia jos Naton jäsenten tarpeet olisi hoidettu riittävän hyvin.

Nato ei päätä, että miten sen jäsenet hoitavat puolustuksensa. Naton jäsenmaista Tanskan, Norjan, Kreikan ja Turkin puolustus perustuu asevelvollisuuteen eri aste-eroin. Nato voi suositella, että jäsenmaiden tulisi käyttää esim. 2% BKT:stä puolustusmenoihin, mutta käytännössä tästä päättävät jäsenmaiden hallitukset kun ne luovat omia budjettejaan.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Ei riitä ammattiarmeija vielä, mutta Nato-turvan jälkeen riittää.

Ota laskuissasi huomioon myös se säästö ja lisätulo, mikä yhteiskunnalle tulee siitä, että puolet ikäluokasta ei käytä keskimäärin lähes vuotta elämästään valtion pakkotyössä vaan kouluttautuu ja siirtyy työelämään veronmaksajaksi tuon verran aikaisemmin.

Ja kyllähän tällainen suuri asevelvollisuusarmeijakin jotain maksaa, ei ole ilmaista kaikkine varuskuntineen ja henkilöstöineen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #11

Jaakko,

missä on käytännön logiikkasi: ”Nato-turvan jälkeen riittää” ? Missä on Nato – ”Nato-turva” - kun Venäjän armeija lentokoneineen, helikoptereineen, hyökkäysvaunuineen, ohjuksineen, jne. valtaa piskuisesta palkka-armeijasta huolimatta – tai juuri siksi - alta aikayksikön jokseenkin koko Suomen ja syystä?

Ja loput puolustustahdottomasta väestöstämme vastaisi valtaajilleen vain lakoonisesti ”kiväärit kekoon ja miehet pakoon” – on lasten kutsut nää…

Jos taas Suomi pysyy kokonaisuudessaan riittävän puolustususkottavana ”etuvartioasemaltaan” , ei tänne asetu, saati helposti , ei enempää Naton kuin Venäjänkään asejoukot. - Nato pysyy korkeintaan Ruotsin luulotuudittavana ”turvana”…

Ota laskuissasi huomioon se kokonaishyöty ja tulo, mitä armeijan koulutus kokonaisuudessaan – siis mukaan lukien aineettomat, ”ilmaiset” hyödykkeet – koko yhteiskunnalle ei yksin asepalveluksena tuottaa.

Ota myös huomioon ”kaikkine varuskuntineen ja henkilöstöineen” mitä jo pelkästään työllisyys ja verotulot merkitsevät ko. paikkakunnalla. - Nykyiset lakkautettavat varuskunnathan merkitsevät suorastaan vieraille joukoille ”tervetuloa täyttämään tyhjiöt”…

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jaakko,

kaikille väitteille - ”räikeän epätasa-arvoinen”, ”kallis”, ” pienenisi olemattomiin”, jne. – tarvitaan asiaperustelut – muutoin ne ovat pelkkää mutuilua, suorastaan lapsellista uhmakkuutta:

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=3967

Olitkohan muuten historian tunneilla hereillä ko. aihealueilla? Mitä kokemusta sinulla on historiallisesta (Neuvostoliitto) ja nykypäiväisestä sotilaspsykologiasta?

Mitä sinulla on faktaperusteluja nykyiseen verrattuna esittämilläsi ”kylmän sodan aikaisilla argumenteilla”, ”mytologeinneilla” tai ”täysin abstrakteilla väittämillä”?

Vaikka sinäkään et ole nähtävästi edes armeijaa käynyt, esität mutujasi sillä varmuudella, jota täysi tietämättömyys ajoista ennen aikaasikin vs. nykypäivään vain voi esittäjältään tuottaa…

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Varusmiesten johtaja-opintojen tenttimahdollisuus laajenee

Käytännöllä edistetään armeijaopintojen hyväksiluettavuutta. Taustalla on Siilasmaan raportin suositukset.

Viime syksynä Kaartin jääkärirykmentissä koeponnistettu johtajaopintojen tenttimismahdollisuus jatkuu ja laajenee.

Aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittaneet varusmiesjohtajat voivat lukea ylimääräistä kirjallisuutta ja suorittaa akateemisen tason tentin Maanpuolustuskorkeakoululle. Hyväksytystä suorituksesta saa todistuksen.

Käytännöllä helpotetaan asepalveluksessa hankitun osaamisen hyväksilukemista myöhemmissä opinnoissa ja edistetään siten työelämään siten työelämään siirtymistä. Hanke on tärkeä varsinkin Reserviupseeriliitolle, joka on tehnyt paljon työtä asian eteen.

http://www.reservilainen.fi/features/138-3-2013/99...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Muuten kirjoituksesi oli "osapuilleen" asiallinen, mutta sen 68v pataljoonan komentajan haluaisin nähdä taistelemassa yli 60-vuotiaiden upseeriensa ja yli 50-vuotiaiden aliupseeriensa kanssa. Se mahtaisi olla jo sellainen näky, ettei tänne kukaan uskaltaisi hyökätä. Ei nimittäin niitä kyber-sodankäynnin tehtäviä ihan meidän koko "eläkeläisarmeijalle" riittäisi. Mikä olikaan se BBC:n sarja yli-ikäisistä kodinturvajoukoista?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Pekka kommentistasi,

et varmaankaan ollut näkemässä kun Suomen ensimmäiseksi – ja ainoaksi – kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim ylennettiin sotamarsalkaksi sisällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1933 eli n. 66 - vuotiaana (Mannerheimhan oli syntynyt 4. kesäkuuta 1867).

Lisää historiaa:

1930-luvulla ennen toista maailmansotaa erilaisten diktatuurien aggressiivinen politiikka herätti Mannerheimissa levottomuutta. Tärkein tehtävä olikin Mannerheimin mielestä Suomen puolustuslaitoksen kohentaminen, mihin hänen johtamansa puolustusneuvosto vaati lisää määrärahoja. Mannerheimin toiminnan ansiosta puolustuslaitokselle myönnettiin lisämäärärahaa perushankintoihin budjettiin vuonna 1938. Mannerheim vetosi vielä jälkeenpäin uudestaan resurssien vähyyteen, mutta pyrkimykset saada lisää määrärahoja kohtasivat aina talvisotaan asti poliittista vastustusta.

Vuonna 1939 olisi ollut mahdollista saada valtion laina Yhdysvalloilta sotilaskaluston ostoon, mutta hallitus torjui ajatuksen. Tämän seurauksena Mannerheim uhkasi taas kerran ja lopulta myös anoi 16. kesäkuuta eroa puolustusneuvostosta. Cajander olisi jo etsinyt Mannerheimille seuraajaa, mutta Kallio kielsi tämän pitäen Mannerheimiä lähes korvaamattomana.

Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta Mannerheimista tuli puolustusvoimien ylipäällikkö ja hän perusti päämajansa Mikkeliin. Esikuntapäällikökseen Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Lennart Oeschin. Operatiivisista suunnitelmista vastasi kuitenkin päämajamestarina toiminut eversti Aksel Airo. Mannerheimin läheinen ystävä, kenraaliluutnantti Rudolf Walden toimi päämajan edustajana hallituksessa, jonka jättäessä toimensa Waldenista tuli puolustusministeri toimien aina vuoden 1944 lopulle saakka.

Mannerheim jatkoi joukkoja komentavana ylipäällikkönä myös talvisodan jälkeisen välirauhan aikana ja koko jatkosodan, josta ajasta hän vietti suurimman osan Mikkelissä ja teki ajoittain tarkastuksia rintamalla. Jatkosodan lopulla 1944 Mannerheimistä tuli presidentti.

Vuonna 1942 Mannerheim täytti 75 vuotta, ja sai ainoan myönnetyn Suomen marsalkan arvonimen.

Lisää mietittävää sinullekin:

”80-vuotiaana tohtoriksi väitellyt pääkonsuli ja tohtori Gaius Gyllenbögel kertoo kohdanneensa väitöskirjaa tehdessään myös jonkin verran ikäsyrjintää.

– Työni alkoi ulkomailla ollessani, ja kun kävin sitä sitten Suomessa joissain määrätyissä yliopistoissa neuvottelemassa, kävisikö tämä väitöskirjaksi, niin minulle sanottiin, että aihe kyllä käy, mutta te olette niin vanha väittelijä jo. Te huononnatte tilastojamme, ja te nostatte kansainvälisessä vertailussa väittelijöiden keskiarvoa, Gyllenbögel muistelee.

– Tämä tuntui mielestäni hieman karulta argumentilta, ja omituiselta.
Indonesian kunniapääkonsulina Gyllenbögel sanoo tuntevansa Kaakkois-Aasian maiden kulttuureja, ja kertoo vanhempien ihmisten kunnioittamisen olevan siellä aivan toista luokkaa.

– Esimerkiksi Japanissa hallintoneuvoston jäseneksi ei pääse ennen kuin on täyttänyt 70 vuotta. Vasta silloin katsotaan, että on riittävästi kokemusta ja ymmärtämystä elämästä.

Gyllenbögel sanoo, että ihmisten tulisi aina toimia sen mukaan, mitä itse kokee jaksavansa.

– Jotkut ovat jo 60-vuotiaina loppuun palaneita, ja joiden kuiden paras työrupeama vasta alkaa.”

http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikk...

On kyllä totta, että vanhat miehet ovat entistä lihavampia – kun jo nuoremmatkin, (vrt. eräät nörtitkin):

http://www.tohtori.fi/?page=4074915&id=5326667

Mutta mitä tekikään naapurimme sodan aikana: likvidoi uhkana olevat – mille? – upseerit – älykkään inhimillistä?...

Mikä onkaan tendenssi työelämässä ja miksi? Mikä onkaan tänään keskimääräinen eliniän odote verrattuna aikaan 70 vuotta sitten?

Ei kaikkien yli 50/60/70 vuotiaiden tarvitse olla tohtoreita. Ei kaikkia yli 50 vuotiaita tarvitse käyttää juoksemaan pitkin metsiä joukkoineen täyspakkaukset selässä. Mutta henkiseltä ja fyysiseltä kunnoltaan pystyviä upseereita voidaan tarvittaessa ja heidän niin halutessaan käyttää myös ”yli-ikäisinä” – ei ”huru-ukkoina” – heille sopiviin varautumis- ja mahdollisen sodanajan tehtäviin – eikä yksin vain ns. kodinturvajoukoissa. - Kysehän on lähinnä oikeudesta, ei niinkään velvoitteesta, saati pakollisesta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Asevelvollisuudella on tulevaisuus

Historia on opettanut suomalaisille paljon. Valitettavasti ei kuitenkaan kaikille. Kokemuksen opetuksia on, että aseellinen puolustus kannattaa pitää omissa käsissä. Ja että Venäjän kanssa kannattaa olla edelleenkin asiallisen hyvissä väleissä.

Sotilaallisen liittoutumisen sijasta Suomen todellinen turvallisuuspoliittinen vaihtoehto on, että Suomi pelaa korttinsa niin, ettei Venäjä edes kuvittele saavuttavansa etua käyttämällä sotilasvoimaa Suomen-politiikkansa jatkeena.

Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä sellaisessa vaiheessa, jossa ihminen prosessoi paljon omia arvoja ja asenteitaan. Koulutus, joka sisältää fyysisiä ponnistuksia sekä teknisten taitojen oppimista ja ihmisten kanssa toimimista uudenlaisessa sosiaalisessa ympäristössä, antaa puolustusvoimille paljon kasvatusvastuuta. Nykyinen malli antaa kuitenkin erinomaiset puitteet saada aikaan motivoitunut, fyysisesti hyväkuntoinen ja asenteiltaan terve reservi myös siviilielämän käyttöön.

Hyvät varusmiesjohtajat ovat avanneet tien henkilökunnan tehokkaampaan työskentelyyn. Kun kouluttajat voivat joukkokoulutusvaiheen alusta asti luottaa tosissaan ryhmänjohtajiin ja kokelaisiin sekä delegoida tehtäviä asiaan kuuluvasti, säästyy aikaa monessa kohdassa. Samalla saadaan kaikki henkilöstövoimavarat paremmin käyttöön.

Res. alik. Hannu Kaukosen (Aamulehti 9.6.) mielestä Suomen on aika siirtyä vapaaehtoiseen palvelukseen, jonka muodostaisi pieni ammattisotilasjoukko.

Armeija ei kuitenkaan halua olla vain ammattilaisten laitos, vaan kansanarmeija.

Upseerikunnassa todella arvostetaan sotilaallisiin muodollisuuksiin jokseenkin asiallisesti suhtautuvaa varusmiestä ja reserviläistä, eikä olla vähimmässäkään määrin innostuneita sellaisesta ajatuksesta, että aseita jaettaisiin vain niille, joiden silmät kiiluvat.

Asevelvollisuuden on ja pysyy kansanvallan välineenä ja takuuna. Palkka-armeija on, vaikkakin sen ollessa yhteiskunnan turvana, myös vaara ja uhka yhteiskunnalle. Tämä on nähty ja koettu monissa sotilasvallankaappauksissa ja kumouksissa maailmalla.

Palkka-armeijasta muodostuu pieni, yhteiskunnan sisällä mutta kuitenkin siitä erillään oleva vallan välikappale, jolla on todellista voimaan perustuvaa ja tavoiteltavaa omaa valtaa.

Ainakin Suomessa asevelvollisuusarmeija on todellinen kansanarmeija edustaen tasavahvasti koko yhteiskuntaa.

Uskottavalla puolustuspolitiikalla maahamme hyökkääminen tai alueemme hyväksikäyttö tulee kaikin tavoin kannattamattomaksi. Puolustusvoimien olemassa olo estää ennalta sotilaallisen voiman käytöllä uhkaamista ja maamme joutumista sotilaallisten toimien kohteeksi.

Tosiasia on, että maanpuolustukselliselta kannalta Suomen armeija on olemassa siksi, että sitä ei koskaan tarvittaisi. Uskottava maanpuolustus, vain laajan reservin ja yleisen asevelvollisuusarmeijan kautta saavutettavana , pitää huolen siitä, että voimme jatkossakin elää vapaassa, tasa-arvoisessa ja elinkelpoisessa Suomessa.

Ilkka Hyttinen
Jämijärvi

Toimituksen poiminnat