Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Saksan energiakäänne – Eija-Riitta Korhola tuuliajolla

Meppi Eija-Riitta Korhola blogillaan ”Haaveilijoille puuhamaa” on aivan oikeassa toteamallaan ”Hiilidioksidiin tuijottamisen sijasta tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ilmastopolitiikkaa ja saasteidenehkäisyä”, mutta unohtaa itse samalla itsepetoksellisen epätoivoisesti kokonaisvaltaisen saasteidenehkäisyn ja uusiutuvien energioiden käsittämän globaalin ilmaston ja ilmanalan suojelun.

Uusiutuvan energian buumi – Saksa etunenässä Energiawende- 180 asteen käännöksineen Eija-Riitan pelkkään ydinpropagandaansa nähden – on osoittautunut menestystekijäksi jo muutamassa vuodessa. Saksan hyvä esimerkki on jo rohkaissut Suomenkin mukaansa. Nopeimmat syövät hitaat.

Valitettavasti näyttää vahvasti sille, että Eija-Riitta uskoo vain Energiawenden propagandistisiin, epätieteellisiin kritikoijiin, nämähän eivät perusta näkemyksiään kokonaisvaltaiseen, teknistaloudelliseen näkemykseen uusiutuvien energioiden, cleantechin – mm. tuulivoiman ja aurinkosähkön – ominaisuuksista – niiden etuihin minimaalisine haittoineen ilmastonmuutoksen nimenomaan globaalista näkökulmasta.

Valitettavasti Eija-Riitta Korhola on taantumuksellisine haaveineen, älyllisinen epärehellisyyksineen vain itse ensinnä yrittelemässä lähettää kilometritehtaille mm. ”Outokummun työntekijöitä ja korkeatasoisen tuotannon rasvakouria”. Eija-Riitan pitäisi vihdoinkin tutustua ja tutkia sekä opiskella ao. alaa eikä yrittää siirtää voittoja vain suuryrityksille ja – valtioille ja maksut sekä riskit ”sosiaaalisina” kansalaisille vain siksi, että mepeille ja kotopolitiikoille Eija- Riitan esitysten mukainen katteeton haaveilu ei maksa todellakaan mitään.

Energiakäänne – mistä Saksan energiapolitiikan  mullistuksessa on kyse?

”Kenties yleisin Saksan energiakäännettä koskeva väärinymmärrys liittyy ydinvoimasta luopumisen historiaan. Japanin dramaattiset tapahtumat keväällä 2011 olivat kiistatta merkittävä shokki Saksan energiapolitiikalle, mutta ydinvoimasta luopumisen juuret ulottuvat Saksassa tuntuvasti kauemmaksi. Kaksi vuotta sitten tapahtuneessa ei missään tapauksessa ollut kysymys pelkästä äkillisestä suunnanmuutoksesta. Päin vastoin, ydinvoimasta luopumista koskeva päätös kesällä 2011 oli luonteva jatko pitkälle kehityskaarelle, josta todellisen poikkeuksen muodostivat itse asiassa vain muutamat Fukushimaa edeltäneet kuukaudet.

Ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2022 mennessä on vasta Saksan energiakäänteen (Energiewende) ensimmäinen askel. Todellinen tulikoe on muiden tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä: uusiutuvien energiamuotojen nostaminen energiahuollon pääosaan, kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Tuuli- ja aurinkovoiman nopea nousu marginaalista valtavirtaan on ollut energiakäänteen ensimmäinen menestystarina, mutta saksalaiskuluttajat maksavat siitä kallista hintaa. Kun uusiutuvien energiamuotojen rooli kasvaa edelleen, on Saksan paitsi muutettava niiden tukijärjestelmää, myös pohdittava koko sähkömarkkinoidensa rakennetta uudestaan.

Uusiutuvien rinnalle Saksa tarvitsee lähivuosikymmeninä yhä myös fossiilisia energianlähteitä. Kaivatut investoinnit moderneihin voimalaitoksiin ovat toistaiseksi jääneet tekemättä ja vuonna 2012 Saksan hiilidioksidipäästöt kääntyivät hienoiseen nousuun.

Kiivaasta julkisesta keskustelusta huolimatta energiakäänne nauttii yhä saksalaisten valtaosan luottamusta. Energiewende on kansallinen suurprojekti, jossa onnistumisesta on tullut arvovaltakysymys. Lyhyen aikavälin uhrauksien uskotaan johtavan pitkällä aikavälillä sekä ympäristön, kansantalouden että energiaturvallisuuden kannalta myönteisiin tuloksiin.

Saksaa esimerkillisenä edelläkävijänä, jota muut ennemmin tai myöhemmin väistämättä seuraavat. Tästä näkökulmasta ydinvoiman ja fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla korvaava Energiewende on tienavaaja kolmannelle teolliselle vallankumoukselle, joka voi vielä palauttaa globaalin kehityksen maapallon kantokyvyn kannalta kestävälle uralle. Lyhyen aikavälin uhrausten uskotaan kantavan Saksassa pitkällä tähtäimellä hedelmää, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät, tuontiriippuvuus laskee, uusia työpaikkoja syntyy ja hajautettu tuotanto demokratisoi koko energiasektorin. Samanaikaisesti Saksan harteille kasataan suuria odotuksia kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta. Yhden maailman johtavista teollisuusmaista toivotaan omalla esimerkillään osoittavan, että päästöjen vähentäminen ja koko energiapoliittisen aineenvaihdunnan mullistaminen on mahdollista ilman taloudellisen aseman menettämistä. Monet toiveet vihreästä kasvusta ja ”suuresta transformaatiosta” joko elävät tai kuolevat Saksan energiakäänteen kohtalon myötä.

http://sorsafoundation.fi/files/2013/05/Hakkarainen-Energiak%C3%A4%C3%A4nne-2013.pdf 

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että globaalisti sähkön hinta nousee 15 % vuoteen 2030 mennessä. Sähkön reaalihinnan ja siirtomaksujen noustessa energiatuotannon omistaminen tulee koko ajan merkittävämmäksi.

Energiatuotantoa on ajateltu kuuluvan vain yksityiset tuotantolaitokset omistaville firmoille. Energiawende- energiakäännös on kuitenkin osoittanut koko Euroopalle, että ilmastonmuutos ja uusiutuvat energiamuodot tekevät kokonaan uudenlaisista tontin ja asunnon omistajista energiajättien kilpailijoita.

Saksa on ollut koko Euroopan talouden edelläkävijä ja veturi jo vuosikymmeniä. Nyt maa kiskoo koko mannerta ulos taantumasta ja irti uraani- ja öljyriippuvuudesta. Se ei onnistu ilman merkittäviä investointeja ja ongelmia, mutta samalla saavutetaan kuitenkin myös monia kokonaisetuja.

Hajautettu energiatuotanto jakaa vaurautta, pienentää ympäristövaikutuksia ja lisää energiaomavaraisuutta ja – varmuutta myös eri häiriötilanteita ajatellen.

”On turha soimata pimeyttä, jos ei ole itse valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää”.

»The good thing about science is that you get these shocks from the real world. You can live for a few years in an imaginary world, but in the end the task of science is to explain what we observe.»

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Lisää:

Energiakäänne:

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Energiakaanne.pdf

Saksan energiakäänne – mitä meidän tulisi oppia siitä Suomessa? :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergia/saksan-energ...

Energiakäänne – Uusi blogisarja avaa: mitä, miksi, milloin? :

http://www.sitra.fi/uutiset/lahienergian-kayttajal...

Energiakäänne on hyvä business, muuallakin kuin Saksassa :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergian-kayttajalah...

Energiakäänne – Biljoonan euron kakku ja mistä se leivotaan :

http://www.sitra.fi/blogi/resurssiviisaus/energiak...

Energiakäänne ‒ Kritiikki kuuluu kehittämiseen ja innovointiin :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergian-kayttajalah...

Energiakäänne – Oma energia mahdolliseksi myös suomalaisille :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergian-kayttajalah...

100 x energiakäänne :

http://www.sitra.fi/artikkelit/lahienergia/100-x-e...

Energiakäänne – Energiaa ilmassa :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergian-kayttajalah...

GLOBAL TRENDS IN RENEWABLE ENERGY INVESTMENT 2013 :

http://www.unep.org/pdf/GTR-UNEP-FS-BNEF2.pdf

Cost-optimal expansion of renewables would save Germany up to two billion euros a year:

http://www.agora-energiewende.de/themen/optimierun...

"Uusiutuva energia on mahdollista 99,9 prosentin varmuudella" ja paljon muita kuluvan vuoden hyviä energia- & ympäristöuutisia :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/sho...

Jouko Koskinen

Myöskin Ruotsissa on energiakäänne näyttänyt mahtinsa: Ydinvoimasta luopumispäätöksen jälkeen maan asevienti on kasvanut - kaikissa meneillään olevissa sodissa on kummallakin puolella Boforsin tykkejä. Ne ovat parhaita rauhanaseita.

Suomen kannattaisi seurata esimerkkiä. Ydinvoimasta luopumispäätös todistaisi suomalaiset maailmanrauhan vastuunkantajiksi ja suomalaiset tuottet olisivat kysyttyjä kautta maailman, hintaa voisi nostaa ja maksaa kunnon palkat eikä ainainen lakkoilu häiritsisi tuotantoa.

Luopumispäätöksen toteutuksen voisimme Ruotsin tapaan siirtää lapsenlapsiemme vastuulle ja moninkertaistaa ydinsähkön tuotannon. Samalla siirrämme velanmaksun hamaan tulevaisuuteen.

Voisimme nyt ottaa lisää velkaa vaikka minareettien rakentamiseen.

'Tiede' lehdestä: http://wwwmedia.sanomamagazines.fi/files/tiede/ima...

"Riskirajat valtion velalle on vedetty hatusta, ei tutkimuksista."
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/suome...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouko,

”Luopumispäätöksen toteutuksen voisimme Ruotsin tapaan siirtää lapsenlapsiemme vastuulle ja moninkertaistaa ydinsähkön tuotannon. Samalla siirrämme velanmaksun hamaan tulevaisuuteen.”

Niinpä tekisimme - ja lisäksi :

Siviilikäyttöisen hyötöreaktorin avulla voidaan tuottaa ydinaseisiin kelpaavaa materiaalia, ja ainakin Pakistanin, Intian, Iranin sekä Pohjois-Korean epäillään näin tehneen.

Ydinterrorismi on ydinasein tai likaisten pommien avulla tehtyjä terroritekoja ja laajemmin myös ydinvoimaloihin, ydinmateriaalin varastoihin ja kuljetuksiin kohdistuneita terrori-iskuja.

Maailmassa ei ole tähän mennessä sattunut yhtään varsinaista ydinterrorismiksi luokiteltavaa tekoa, mutta ydinaseiden levitessä suoran ydinaseterrorismin uhka kasvaa. Ydinase voidaan tehdä matkalaukkuun sopivaksi. Ydinterrorismin mahdollisuutta rajoittaa muun muassa ydintekniikan ja - materiaalien suhteellisen vaikea saatavuus ja kalleus. 1960-luvulla ydinterrorismin uhan tajusivat vain harvat, mutta vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen ajatus ydinterrorismistakaan ei tunnu enää etäiseltä.

Uraanikaivokset - ydinvoima - ydinpommit - ydinjätteetkö turvaavat elämän jatkumisen maapallolla! :

http://anjaseitakumpu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/690...

http://www.tiede.fi/keskustelu/18296/ketju/ydinvoi...

http://www.helsinki.fi/jarj/polho/p1/ydinvoi.htm

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2007/11/risto-isomki...

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Saksassa hiilen käyttö energiatuottajana on noussut samassa suhteessa ydinvoiman laskun kanssa...vuoden sisään keskimääräisen perhekunnan sähkölasku on noussut 260 eurolla vuodessa.

http://cdn.static-economist.com/sites/default/file...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tuomas,

hiilen käyttö - kuten ydinvoimankin - on vain väliaikaista.

Vuonna 2012 Saksan bruttokansantuotteen vuosimuutos oli +0,7 %. Kriisivuonna 2009 luku oli -5,1 %, vuonna 2010 talous kasvoi 4,0 % ja vuonna 2011 vastaavasti 3,3 %. Siten Saksan kansantalous oli vuonna 2012 suurempi kuin talouskriisiä edeltävinä vuosina. Vienti on paremmassa kunnossa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, sen sijaan kulutus ja ostovoima ovat maltillisten palkankorotusten vuoksi kehittyneet viime vuosina hitaasti.

Saksan yhdistyminen on maksanut joidenkin arvioiden mukaan jo yli kolme miljardia dollaria (noin 2,2 miljardia euroa), eikä talous ole panostuksista huolimatta kehittynyt itäisissä osavaltioissa toivotulla tavalla. Työttömyys ja sen tuomat kohonneet sosiaalimenot ovat olleet idässä ongelma jo vuosia. Joissakin kunnissa työttömyys on yli 20 %. Hallitus onkin suunnitellut lisärahoitusta vuoteen 2019 asti idän talouskasvua nopeuttamaan.

Saksan BKT oli 3,4 biljoonaa USD (2012). Suomen 250 miljardia USD (2012). Saksa on suurimpia tuulivoiman tuottaja. Saksassa oli vuonna 2009 tuulivoima 25 777 MW ja lisäys vuonna 2009 oli 1 917 MW. EWEA ennustaa, että Saksa tuottaa tuulivoimalla sähköä 107 -116 TWh kapasiteetilla 49-52 GW vuonna 2020.

Suomen BKT oli 250 miljardia USD (2012). Vuoden 2013 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 447 MW, 209 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin noin 0,9% Suomen sähkönkulutuksesta (noin 777GWh) vuonna 2013*.

Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 257 MW, 151 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin noin 0,6% Suomen sähkönkulutuksesta (noin 494 GWh)*.

Osaathan suhteuttaa näitä lukuja toisiinsa – myös tulevaisuudessa?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Oletko Ilkka sitä mieltä, että Outokumpu ja muut sen kaltaiset tehtaat voisivat pyöriä tuuli- ja aurinkosähköllä?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Juha,

jos yhtään syvennyit aiempiin kommentteihini, niin en ole:

"ei kaikkia munia yhteen koriin" :

“Wind power rules” – tuulimyllyt eivät ole huijausta :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1605...

Tuulienergia elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja talouskasvun edellytyksenä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1592...

P.S. Se mahdollisuus olisi kyllä olemassa, joskaan ei todennäköisyys...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hyttisellä taitaa olla oma lehmä tuulimyllyssä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jarmo,

etkös enää keksinytkään mitään lisäarvoa itse aiheen ja asian käsittelyyn? - pse, tutki, älä vain hutki!

P.S. "Toivottavasti sinäkin jätät tuon ilmeisesti Jannelta matkimasi pelkän sivuolettamasi epäkohteliaana vihdoinkin sivuun, tnx."...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

”Toimivaa ilmastopolitiikkaa ei pidä nähdä vain taloudellisena rasitteena. Maailmanpankin ekonomisti Nicholas Stern arvioi hillitsemättömän ilmastonmuutoksen heikentävän talouskasvua 5-20 prosenttia. Ilmastonmuutoksen hillinnän kustannukset olisivat 1-2 prosenttia BKT:sta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että puhtaan teknologian alalle voisi syntyä 40000 työpaikkaa. Samalla kauppatasetta saataisiin vahvistettua, kun ulkomaille lapioitavan polttoainelaskun summa pienenisi 7,8 miljardista.

Raskaan teollisuuden kilpailukykyä on vahvistettu Kela-maksujen poistolla 800 miljoonan euron edestä ja viimeksi yhteisöveron roimalla laskulla. Kansainvälisissä kilpailukykyarvioissa Suomi on kuulunut kärkijoukkoon ja sähkön hinta ostovoimaan suhteutettuna on arvioitu Euroopan halvimpien joukkoon. Energiakäänne Suomeenkin vai ranskalaisen ja venäläisen ydinvoimaosaamisen koekaniineina toimiminen?
Antti Van Wonterghem (vihr.), Kotka”

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

aurinkotalous 20.12.2012 19:30
Olipa kyllä melkoinen "uutinen". Faktat menneet sekaisin, kun väitetään teollisuuden kärsivän kallistuvasta sähköstä. Todellisuudessa Saksassa uusiutuvien lisääminen on nimenomaan laskenut sähkön SPOT-hintaa, jota teollisuus sähköstään maksaa. Mainittu 5,4 sentin suuruinen vero tulee ainoastaan kotitalouksille, joilla maksatetaan sähkön tuotantotuet.

Myös vertailu Suomeen on ontuva: "Ensi vuonna kilowattitunnin hintaan lisätään 5,4 senttiä uusiutuvan energian lisää. Tätä voi verrata suomalaissähkön spot-hintaan Nord Poolissa: tänään pakkasten paukkuesa keskihinta on 4,7 senttiä kilowattitunnillta. Jokainen sähkölämmittäjä osaa laskea edellä olevasta kuinka paljon lämmittäminen maksaisi Saksan mallilla Suomessa." Yrittänette sanoa, että lämmittämisen lasku yli tuplaantuisi? Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, Suomessa tuohon 4,7 sentin päälle tulee 1,7 senttiä veroa + 2,3 senttiä siirtoa = 8,7 senttiä. Siihen lisää 5,4 senttiä tarkoittaa 60 % korotusta sähkölaskuun, joka sekin on toki merkittävä. Ei kuitenkaan saisi antaa tuollaisia selkästi harhaanjohtavia vinkkejä.

Lisäksi aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet yli 70 % kolmessa vuodessa. Tähän tuskin olisi päästy, ellei Eurooppa olisi määrätietoisesti lisätty paneeleiden kysyntää. Myöskään paneeleiden osalta ei hintojen laskulle näy loppua, valmistustekniikkaa ja tehokkuutta kehittämällä on hintojen putomaiselle vielä reilusti mahdollisuuksia. Ja tämän jälkeen tuleekin vuoroon seuraavan sukupolven teknologiat (Grezel-kennot, orgaaniset aurinkokennot), joiden avulla tuotantokustannuksia on edelleen mahdollista pudottaa reilusti.

Näköpiirissä onkin, että aurinkosähkön tuotantokustannus alittaa hiilivoiman vuoteen 2015 mennessä, eikä tästä ole paljoa Suomen mediassa puhuttu. Väitänkin paneeleiden kehityksen johtavan tilanteeseen, jossa energia on pian halvempaa kuin kertaakaan 2000-luvulla on ollut. Siinä tapauksessa ei kauan puhuttu vetytalouskaan olisi kaukana.

Ja mitä tulee tuotantotukien ansiosta luotujen työpaikkojen pysymiseen. Ei paneeleita enää Euroopassa kannata valmistaa, kun niitä pystytään Aasiassa tuottamaan suuressa mittakaavassa huomattavasti edullisemmin. Aurinkopaneelin arvoketjusta kuitenkin itse paneelin osuus on alle puolet, loput tulevat oheisjärjestelmistä (pääosin invertterit), sekä asennuksesta. Inverttereiden osalta ovat Eurooppalaiset valmistajat tämän suhteellisen monimutkaisen tekniikan osalta etulyöntiasemassa kotikenttäedun ansiosta. Lisäksi tulee uusiutuvien integroimisen haaste osaksi sähköjärjestelmää. Näin isoista määristä uusiutuvaa ei ole muualla kokemuksia, ja Euroopassakin paljon ratkaisemattomia haasteita.

Mutta tämä on se tietotaito, jota täällä voidaan kerätä, ja jolle tulee olemaan huomattavaa kysyntää muualla paneeleiden hintojen jatkaessa laskuaan perinteisen sähköntuotannon tasalle ja alapuolelle. On hyvä, että jossakin uskalletaan ottaa riski ja olla eturintamalla muutoksessa, jota kohti koko maailma on menossa, vaikkakin hieman myöhemmin.

http://www.talouselama.fi/uutiset/tatako+kansa+hal...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Kari Rosenlöf
26.2.2014 18:24

Mikään ei olisi niin järkevää Suomelle, kuin tuottaa enemmän energiaa itse. Tämä avaus ei todellakaan ole mikään uusi. Olemme maailman neljänneksi energiaomavaraisin maa uusiutuvalla energialla. On se kumma kun asia ei saa täällä enempää tuulta purjeisiin. Itse olen jo vuosia hakannut päätä karjalan mäntyyn aiheen piirissä. Yksi omista lopputyöni nimistä on " Energiaomavarainen Suomi"Muutaman aiheeseen liittyvän kirjoitukseni voi lukea ajatuksella seuraavista linkeistä.

http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-07...

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15840...... "
Uusi avaus Suomessa: 30 000 uutta työpaikkaa ja koko maa luopuisi tuontienergiasta:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66963-uusi-avaus-s...

Energiaprofessori tekisi teollisuuden miljardien eurojen energiatuista vastikkeellisia :

http://yle.fi/uutiset/energiaprofessori_tekisi_teo...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Ilkka Hyttinen
5.3.2014 01:20

Janne,

"Tuulivoimasta tulee kunnille kiinteistöverotuloja vuodessa noin 10 000-15 000 euroa turbiinia kohti."

http://www.otsotuuli.fi/yleista-tuulivoimasta/miks...

"15 voimalan tuulipuisto toisi kunnalle 20 vuoden aikana noin miljoonan euron kiinteistöverotulot."

http://www.stek.fi/energia_ja_ymparisto/sahkon_tuo...

Keski-Pohjanmaalle tuulivoimaa ison ydinvoimalan verran:

"Suomen tuulivoimahankkeet painottuvat maaseudulle, siellä tuulivoimaloiden tuomien kiinteistöverojen odotetaan pelastavan kituvat kuntataloudet.

Olen aika varma, että Lestijärvi tulee olemaan ensimmäinen, joka maksaa tuulivoiman kiinteistöverotuloilla itsensä velattomaksi.

- toimitusjohtaja Aki Simunaniemi

– Maakunta tulee saamaan tosi ison määrän kiinteistöverotuloja. Olen aika varma, että Lestijärvi niistä Keski-Pohjanmaan kunnista, joihin tuulivoimaa ollaan suunnittelemassa, tulee olemaan ensimmäinen, joka maksaa tuulivoiman kiinteistöverotuloilla itsensä velattomaksi. Sitten he voivat helposti hoitaa esimerkiksi terveydenhuoltomenonsa. Tuulivoima on iso juttu pienelle kunnalle, sanoo Lestijärven Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Aki Simunaniemi.

Kunnan lisäksi myös maanomistajat saavat mukavia lisätuloja, yhdestä voimalapaikasta maksetaan Simunaniemen mukaan tällä hetkellä noin 8 000 euroa vuosivuokraa.

Lestijärven tuulivoima Oy:n projekti työllistää rakennusaikana noin 200 työntekijää. Valmistuessaan se tuo noin 20 hengen huoltoporukalle ympärivuotisen leivän. Tavoitteena on, että puisto on valmis jo kolmen vuoden kuluttua."

http://yle.fi/uutiset/keski-pohjanmaalle_tuulivoim...

"Tuulivoima ei saa kaatua valituksiin

20.06. 05:00

Koillismaalle on suunnitteilla 60 tuulivoimalaa. Näistä 51 on määrä sijoittua Posion yhteismetsän maille kunnan länsiosaan. Voimaloiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2014. Kuusamossa on meneillään pienempi yhdeksän voimalaitoksen hanke.
Nähtäväksi jää, millä aikataululla tuulivoimalat lopulta nousevat maisemaan. Jos kaikki suunnitellut voimalat toteutuvat, lisäävät ne merkittävästi Posion kunnan kiinteistöverotuloja. Puoli miljoonaa on iso raha pienen kunnan budjetissa näinä aikoina."

http://www.koillissanomat.fi/paakirjoitus/tuulivoi...

"Hallituksen kaavailema kuntien voimalaitosten kiinteistöverotulon puolittaminen vähentäisi kuntien kiinnostusta edistää tuulivoimainvestointeja."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tuulivoiman-p...

"Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä :

Tuulivoimala kompensoi sen valmistukseen käytetyn hiilijalanjäljen reilussa puolessa vuodessa – käyttöikä n. 20 vuotta ja on yli 80 %:sti kierrätettävää materiaalia. :

http://www.tuuliwatti.fi/ci/STY%20Tuulivoimaesitys...

Tuulivoima työllistää ja tuo tuloja Paltamoon :

Tuulivoima työllistää paikallisia ja tuo kunnalle kiinteistöverotuloja. Tuulivoima nähdään usein imagohyötynä, keinona saada alueelle investointeja ja elinvoimaa. Teknologiateollisuus ry:n 2009 teettämän arvion mukaan 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus sen elinkaaren aikana on 1180 henkilötyövuotta (projektikehitys 10 htv, infran rakentaminen ja asentaminen 70 htv, voimaloiden ja komponenttien valmistus 300 htv, käyttö- ja kunnossapito 20 vuoden ajan 800 htv). (htv = henkilötyövuotta)

Tuulivoima on osa tulevaisuuden energiapalettiamme. Tuulivoiman avulla voidaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja saada maahamme kaivattuja investointeja, elinvoimaa monille alueille ja vähentää energiantuotannon hiilikuormaa."

http://www.paltamoon.com/paltamo-etusivu/blogit/li...

Kiinteitöverotulo 8000 €/v/mylly - 20 000 € vai vain puolet? - Mielestäni verotulo pitäisi olla nykyiseen nähden ainakin maansa vuokraajalle ainakin tuo 20 000 €/v/mylly - murto-osa vieläkin tuulimyllyn tuotosta!"

http://timokaunisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16227...

Toimituksen poiminnat