Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Suomi ei vieläkään ymmärrä puhtaan cleantech-teknologian mahdollisuuksia

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden professori Anne Jalkala toi cleantechin huolestuttavan tilanteen Suomessa esiin muodossa ” Suomi ei osaa kaupallistaa puhdasta teknologiaa”  (HS-Vieraskynä 14.4.) .  

Pikemminkin:  kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että Suomi ei vieläkään ymmärrä cleantechin kokonaisuuden merkitystä, sen mahdollisuuksia täyttää ilmastosopimuksienkin ympäristövaatimuksia kestävän kehityksen mukaisesti. 

Kuulemma ”talvella ei aurinko paista, kesällä ei tuule, eikä puhdasta sähköä tule halvasti kuin ydintöpselistä”. 

Koeta siinä sitten todistaa kansalle, että talvella tuulee ja kesällä aurinko paistaa, tuuli- ja aurinkoenergian kustannukset halpenevat vuosi vuodelta ollen jo suurelta osaltaan edullisempia kuin jatkuvasti kallistuva, vuosituhansiinkin asti  potentiaalisesti saastuttava, toimittajariippuvainen ydinenergia – vrt. Olkiluoto III, etc. –  professori- ja käytännön tasollakin asti. 

Suomi luulee olevansa cleantechin kärkimaa? - tämä tärkeä taito on ainakin asenteellisesti ja mainonnallisesti retuperällä. 

Tässäkö siis kuitenkin Suomen toivo?  Ilmastonmuutos paisuttaa puhtaan teknologian markkinoita. Kyllä, mutta ”Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi ” on jo vuodelta 2007. Tämän kansallisen toimintaohjelman vision mukaan Suomesta luodaan johtava cleantech-maa vuoteen 2012 mennessä.  – Miten tässä Sitran esittämässä ohjelmassa on onnistuttu? – päivitystä ei ainakaan Sitran taholta ole valitettavasti ainakaan vielä esitetty. 


Ympäristöosaamisellahan  tarkoitetaan tässä elinkaariajatteluun perustuvaa suhteellista energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ympäristövaikutusten haitattomuutta. 

Puhtaat teknologiat – cleantech -  taas sisältävät kaikki tuotteet, palvelut, prosessit ja järjestelmät, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Puhtaat teknologiat tuovat asiakkaalle lisäarvoa ja samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia joko suoraan tai arvoketjun kautta. Esimerkkejä ovat puhtaat teollisuusprosessit, uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys, ympäristömittaukset sekä jätehuollon, vesihuollon, ilmansuojelun ja maaperän puhdistuksen teknologiat. Puhtaat teknologiat ovat viime vuosina nousseet yhdeksi painopisteeksi teknologian ja koko yhteiskunnan kehityksessä, koska ympäristöosaamisesta on tullut kilpailutekijä. Elinkeinoelämä ja erityisesti sijoittajat ovat maailmalla jo omaksumassa cleantech-termin käytön.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön, TEMin mukainen ”Cleantechin strateginen ohjelma” määrittelee puhtaan teknologian: 

 Cleantech on tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla prosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 

Cleantech on teollisuustoimialarajat ylittävää teknologiaa materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesien ja materiaalin kierrätykseen ja ympäristön hallintaan.

 

Energia- ja ilmastotiekartta 2050

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Hallituksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95  prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa energian käyttöön liittyvien päästöjen likimain nollaamista. 

Tiekarttatyössä selvitetään keskeisiä vaihtoehtoja vuoden 2050 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarkastelemalla vaihtoehtoihin liittyviä haasteita, mahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi käsitellään vuoteen 2030 ulottuvia tekijöitä kuten EU:n energiapolitiikan tavoitteita. Tiekartan valmistelu ja päälinjaukset toteutetaan parlamentaarisessa komiteassa, jossa on kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. 

Parlamentaarisen komitean kokousmateriaaleja julkaistu tiekarttasivuilla 

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on syksyn ja talven aikana luonut yhteistä tilannekuvaa ja käynyt monipuolisesti läpi erilaisia energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä aiheita. 

Parlamentaarisen komitean kokouksissa tähän mennessä pidettyjä esityksiä löytyy oheisen linkin kautta. Komitean työ jatkuu kevätkaudella. 

Parlamentaarisen komitean kokousmateriaaleja

 

Cleantech  Finland  -  Mistä ohjelmassa on kyse? 

Kansallinen Cleantech Finland -ohjelma tukee Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvua. Cleantech Finland rakentaa Suomen mainetta johtavana ympäristömaana ja puhtaan teknologian parhaana toimittajana. Cleantech Finland -brändin omistaa Elinkeinoelämän keskusliitto, EK. Markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Finpro. 

Cleantech Finland kokoaa yhteen johtavat suomalaiset cleantech-yritykset ja cleantech-sektorin kehitystä tukevat organisaatiot. Cleantech Finlandin jäsenyys tarjoaa yritysten käyttöön kattavan, tehokkaan ja kansainvälisen markkinointiviestintäpalveluiden kokonaisuuden. Cleantech Finland -ohjelma alkoi vuonna 2008 ja jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun asti. 

Kohderyhmä 

Toiminta muodostuu kansainvälistymisen edistämistoimista, joita kootaan yhteisen sateenvarjon, Cleantech Finland -brändin alle. Toiminnan kautta brändille rakennetaan tunnettuutta hyödyntäen jo maailmalla menestyneiden yritysten mainetta kaikkien suomalaisten ympäristöliiketoimintaa harjoittavien eduksi. 

Aikataulu 

Cleantech Finlandin pitkän aikavälin tavoitteena on profiloida Suomi johtavaksi cleantech-maaksi valituilla markkina-alueilla vuoteen 2012 mennessä. Cleantech Finland -tavaramerkki rekisteröitiin tammikuussa 2007.

http://www.finpro.fi/cleantech-finland

 

Suomi uusiutuvan energian, cleantechin kärkimaaksi:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161782-suomi-uusiutuvan-energian-cleantechin-karkimaaksi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

”Tutkimus selvitti miten puhtaan teknologian yritykset pääsisivät nopeammin markkinoille.

Cleantechin ympärillä on meneillään kova hype ja alan yrityksiin on ladattu kovat odotukset. Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan puhtaan teknologian alalle pitäisi syntyä vähintään 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Samalla liikevaihdon pitäisi kaksinkertaistua 50 miljardiin euroon.

Odotukset saattavat kuitenkin törmätä suomalaisille perinteiseen kompastuskiveen: kaupallistamiseen ja markkinoille viemiseen.

"Suomessa käytetään bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten julkista rahaa maailmassa cleantech-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta kun katsotaan miten tällä panostuksella saavutettuja innovaatioita on onnistuttu kaupallistamaan ovat tulokset vaatimattomat."

Näin sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuotantotalouden professori Anne Jalkala, joka on tutkinut cleantech-yritysten menestystekijöitä.Hän johtaa Cleantech Solutions -tutkimushanketta, joka on toteutettu yhteistyössä LUT:n ja Oulun yliopiston sekä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Jalkala on myös perehtynyt yhdysvaltalaisiin cleantech-yrityksiin vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa, josta hän palasi Suomeen pari viikkoa sitten.

"Suomessa ajatellaan, että cleantech-ala on hyvissä kantimissa, mutta valitettavasti emme nouse kovin korkealle kansainvälisessä vertailussa. Yhdysvallat on tällä alalla selvä ykkönen", Jalkala sanoo.

Hän viittaa kansainvälisen Cleantech Group -tutkimuslaitoksen vuosittain julkaisemaan Global Cleantech 100 -listaan, johon on luetteloitu maailman sata lupaavinta puhtaan teknologian yritystä. Suomesta tuoreimpaan listaan ylsi vain turkulainen MetGen Oy, joka kehittää entsyymejä sellu- ja paperiteollisuudelle.

Yhdysvalloista listalle nousi 56 yritystä, kun Eurooppa joutui tyytymään yhteensä 32 yritykseen. Ruotsi ja Norja pärjäsivät hieman Suomea paremmin, sillä molemmista maista listalle nousi kaksi yritystä.

"Yhdysvaltalaiset yritykset pärjäävät, sillä niillä on taustallaan isot kotimarkkinat, laajat verkostot ja hyvin toimiva rahoitus. Tärkeän menestystekijä on kuitenkin se, että tutkimus ja innovaatiotoiminta perustuu alusta alkaen asiakaslähtöisyyteen. Samaan pitäisi pyrkiä myös Suomessa. Tuotekehitys pitäisi valjastaa asiakkaan olemassa olevan ongelman ratkaisemiseen ja asiakas pitäisi ottaa mukaan projektiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa", Jalkala sanoo.

Cleantech Solutions -tutkimushankkeessa selvitettiin puhtaiden teknologioiden kaupallistamista edistäviä toimintamalleja. Sen yhteydessä haastateltiin lähes 150 henkilöä 30 yrityksestä.

Tuloksista selvisi muun muassa, että suomalaiset saavat suhteellisen hyvin julkista rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta kaupallistamiseen rahaa ei ole tarjolla. Jalkalan mielestä tilanteen korjaaminen ei edellyttäisi julkisen tukirahan lisäämistä. Nykyiset rahavirrat pitäisi vain suunnata hieman eri tavalla.

"Osa tuotekehitystuesta voitaisiin siirtää kaupallistamisvaiheen tueksi. Rahaa tarvittaisiin demoprojekteihin ja referenssiasiakkaiden hankkimimseen. T&k-puolella voimavaroja voitaisiin keskittää entistä tarkemmin niille cleantechin osa-alueille, joissa ovat parhaat menestymisen edellytykset", Jalkala ehdottaa.

Tällaisia aloja, joissa suomalaisilla yrityksillä on erittäin korkeatasoista osaamista, ovat hänen mukaansa energiansäästö, puhtaammat teolliset prosessit, uuden sukupolven biopolttoaineet ja vedenpuhdistustekniikka.

"Yrityksen pitäisi keskittyä tekemään sellaista, jossa se voi nousta maailman parhaaksi, ja josta markkinoilla on paljon kysyntää." ”

http://app.kauppalehti.fi/news/article/paauutiset?...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

” Mistä löytyisi uudet kasvumarkkinat suomalaisyrityksille? Vastaus voi olla ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien torjunta.

"Puhdas teknologia on iso mahdollisuus Suomelle. Tästä voi löytyä se seuraava iso aalto", arvioi nosturivalmistaja Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Puhdas teknologia eli cleantech on nyt Suomen harvoja kasvualoja. Vuonna 2012 alan kasvu oli alan yhteenliittymän Cleantech Finlandin mukaan 15 prosenttia. Viime vuonna kasvu todennäköisesti kuitenkin hidastui.

Tavoitteeksi Suomen hallitus on ottanut, että cleantech-ala kaksinkertaistuisi vuoteen 2020 mennessä 50 miljardiin euroon. Se toisi 40 000 uutta työpaikkaa.

”Ilmastonmuutoksen torjuntahan luo työpaikkoja ja se on sen hyvä puoli. Mutta kyllä siitä itse asiasta olen ihan älyttömän huolestunut. Jos se lämpenemisskenaario toteutuu, niin se tulee muuttamaan kaiken”, Lundmark sanoo.

”Pakko siirtyä vähähiiliseen talouteen"

Juuri nyt Suomen cleantech-alalla on kuitenkin ongelmia. Liikevaihdosta peräti 80 prosenttia tulee 10 suurimmalta firmalta, vaikka yrityksiä kaikkiaan onkin noin 2 000.

Cleantech-jätit kuten Wärtsilä, Kemira, Outotec tai Metso eivät nyt juurikaan kasva. Pienten yhtiöiden ongelma on puolestaan hyvien keksintöjen kaupallistaminen. Ongelma on myös se, että Suomesta ei tahdo löytyä sitä tärkeää ensimmäistä asiakasta, joka pitäisi olla esimerkiksi ennen Kiinan vientiä.

Globaalisti cleantech-alan kasvuennuste on 10 prosenttia. Tiukkenevat ympäristönormit ja päästöleikkaukset ovat Cleantech-yrityksille etu.

”Mitä tiukemmat normit ovat, sitä parempaa teknologiaa tarvitaan. Se on ihmiskunnan ja maapallon etu ja toki myös Outotecin osakkeenomistajien etu",sanoo kaivosteknologiayhtiö Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Hänen mukaansa vähähiiliseen talouteen on pakko siirtyä.

”Tämän hetkisen tiedon valossa ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten arvioitiin. Ihmiskunnalla ei ole varaa polttaa edes nykyisiä tunnettuja öljy- ja hiilivaroja taivaalle”, Korhonen sanoo.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, jos muut maat eivät seuraa Euroopan päästöleikkauksia. Korhonen kannattaakin suuripäästöisiä tuotteita rankaisevia hiilitulleja Euroopan rajoille.”

http://www.talouselama.fi/uutiset/tassako+suomen+t...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Meppimme Satu Hassi on useasti kirjoittanut, että cleantech pelastaa Suomen ja sen työpaikat.

Näin on selvästi tapahtumassa.

"Tavoitteeksi Suomen hallitus on ottanut, että cleantech-ala kaksinkertaistuisi vuoteen 2020 mennessä 50 miljardiin euroon. Se toisi 40 000 uutta työpaikkaa."

Jo kahdeksan vuoden kuluttua Suomessa on alalla peräti uutta 40.000 työpaikkaa. Kysymys onkin nyt siitä, mistä saada tarvittava työvoima. Suomeen tulee vakava työvoimapula. Siitä ei selvitä muuten kuin lisäämällä heti maahanmuuttoa ja kouluttamalla uutta osaavaa työvoimaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Cleantech Finlandin pitkän aikavälin tavoitteena on profiloida Suomi johtavaksi cleantech-maaksi valituilla markkina-alueilla vuoteen 2012 mennessä."

Juna meni jo eikä pysähtynyt Suomessa.

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Otsikko sen jo kertoo. Minäkään en ymmärrä tätä ympäripyöreätä termistöä, jolla ei näytä olevan mitään yhteyttä konkreettiseen maailmaan. Tulee mieleen 2000-luvun alun IT-kuplan aikaiset firmat, jotka eivät tainneet itsekään tietää mitä olivat tekemässä. Niiden nettisivujen ja toiminta-ajatuksen ymmärtämiseen tarvittiin suomentaja vaikka suomen kielellä olivat kirjoittavinaan. Nurinhan ne meni lopulta. Cleantech on pelkkä taikasana, joka ei näytä toimivan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kerro hyttinen yksi cleantech-jorinan edustama ala tai tuote tai vastaava, millä voisi olla työllistävä, ilmaa puhdistava ja käänteentekevä vaikutus Suomen mahdollisuuksiin ko alalla? Aurinkokennot ja tuulimyllytkin on jo koettu ja kilpailtu pilalle (Kiina).Muuten alkaa tuntua koko höpinä uudelta uskonnolta ja Vapahtaja on nimenomaa Cleantech.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Veikko,

voisit aloittaa vaikkapa aiemmista teksteistäni koskien uusiutuvia energioita pl. saastuttava, yhä vain kallistuva ydinenergia:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Palataan sitten asiaan...

Hannu Tanskanen

Satu Hassi aikoinaan kirjoitti Helsingin Sanomissa: "Cleantechin työpaikat ovat todellisia". Ehdotin, että otsikosta oli jäänyt viimeinen sana pois, "rahareikiä". Jostain syystä kommenttiani ei julkaistu.

Cleantech on psykologinen ilmaisu, jolla annetaan ymmärtää, että hiili on mustaa, rumaa ja likaista, aurinko ja tuulienergia raikasta ja puhdasta. Mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta, aurinkokennojen ja tuulimyllyjen magneettien harvinaisten maametallien valmistus on eräs saastuttavimpia ja energiaa vievempiä prosesseja.

Hiilen syyllistämisen aloitti Margaret Tatcher taistellessaan Britannian hiilkaivostyöntekijöiden kanssa, sittemmin viherliike huomasi että siitä saataisiin länsimaista yhteiskuntaa globaalisti rampauttava agenda.

http://s28.postimg.org/t25vlklct/image.jpg

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Hannu,

ainoa todellinen rahareikä on ydinvoima.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Suomessa on todella pitkät ja vahvat perinteet ydinvoiman lobbaukselle. Martti Tiuri sai mesota eduskunnassa samoja fraasejaan turhan kauan, sitrat, KTM:t, TEKESIT ja yrittäjäjärjestöt täynnä ydinvoimaa...
On muuten tiedossani oiken herkullinen esimerkki, kun erään kaupungin lämpölaitos rakensi prototyypin voimalasta, mikä tuottaa lämpöä ja sähköä paikallisen sahan kuori- ja puujätteestä. Tapahtui 1990- luvun alussa. KTM perääntyi avustuspäätöksestään aivan viimmevaiheessa, kun päätös rakentamisesta oli tehty. Sähkön markkinointia valtakunnan verkkoon vaikeutettiin tietoisesti. Tarkoitus näiden ydinvoimakorruptoituneiden vaikuttajien taholta oli saada osoittaa, ettei muuta vaihtoehtoa ole, kuin ydinvoima ja öljyn sekä kivihiilen polttaminen. Onneksi lämpöyhtiö sai raahauduttua läpi raskaan rahoitustilanteensa, olihan se maksanut puolet enemmän voimalastaan (prototyyppi), kuin sitten seuraavat tilaajat.
Eli miksi cleantech ei etene Suomessa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikä ongelma ydinvoimassa sitten on?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Martti,

sinäpä sen jo osittain sanoitkin, ydinvoiman mantraa ovat toitottaneet Tiurin johdolla ydinlobbarit jo vuosikymmenet - Arto Lauri peittoaa hänen ja heidän käytännön ydinvoiman tuntemuksensa mennen tullen - monestakin eri syystä....

Tuolla aiemmissa kommenteissa on tyypillisiä esimerkkejä samojen pohjattomien fraasien toistelijoista "kesällä ei tuule eikä talvella paista..." - eräitä esimerkkejä moisten isojen firmojen ydinlobbareiden tuotoksista, jarrutteluista, jne.

Mutuilu on niin hauskaa ja joukossa typeryyskin vain tiivistyy...

No, pikkuhiljaa tuulikin kääntyy lounaiseksi, esimerkiksi:

"Koko Suomi elinvoimaiseksi

Keskittämisen sijaan yhteiskunta voidaan rakentaa myös hajautetusti. Kun teemme sen viisaasti, hajautuksesta saadaan koko Suomelle kilpailuetu. Hajautettu yhteiskunta perustuu alueiden omiin luontaisiin elinvoimatekijöihin, joita ovat esimerkiksi luonto, mineraalit, metsävarat, maatalous, matkailu sekä motivoitunut ja pysyvä työvoima. Niistä nousee niin maaseudun kuin kasvukeskustenkin elinvoima, työpaikat ja innostus oman alueen kehittämiseen.

Kuinka pitkään kestää hyväksyä, että uusiutumatto-mat luonnonvarat ehtyvät ja ilmastonmuutos on totta?

Biotalous on huikeasti suurempi konsepti kuin keskustelu palmuöljystä.

Puoluekantaani on ihmetelty. Talouselämä- ja yrittäjätaustani vuoksi minua on pidetty kokoomuslaisena. Puhuessani vihreästä taloudesta ja bioenergiasta kysellään, miksi et ole vihreiden edustaja. Tuodessani esille kristillisiä arvoja, minua ollaan viemässä kristillisten riveihin. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta vaahdotessani jäsenkirjaani on epäilty punaiseksi. Keskustalainen aate perustuu tasapainoon ihmisyysaatteen, kestävän talouden ja luontosuhteen välillä. Nämä asiat ovat tasapainossa keskenään – keskustalaisuuteni on siinä kolmion keskellä."

http://www.juhasi.fi/17

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Cleantechiin voidaan laskea jokainen ympäristöä vähemmän kuormittava teknologia tai tuote jätteiden keräilystä energian tuotantoon. Sen piiriin on päässyt mm. palmuölyä jalostava Neste Oil kuin kemikaalitehtaita pyörittävä Kemira. Cleantech sanalla monesti pestään mielikuvissa yritystoiminta puhtaaksi ja eettiseksi. Cleantechin nimissä voidaan hakea monenlaisia tukiaisia oman toiminnan pyörittämiseen. Outotec todennäköisesti kehittäisi parempia mineraalien jalostusteknologioita muutenkin, Kemira uusia kemikaaleja ja Wärtsilä merimoottoreita. Mielenkiintoista että ydinvoimaa ei lasketa Cleantechin kuuluvaksi vaikka se monen mielestä on vahvasti puhdasta tekniikkaa:

http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/onko-yd...

40000 uutta työpaikkaa kuulostaa Cleantechille kivemmalta kuin sama määrä uusia hitsareiden, insinöörien ja myyntipäälliköiden työpaikkaa konepajoihin tai kemikaalitehtaisiin. Kummallista että ongelmiin on herätty vasta kun on löydetty kattosana kaikille haasteille. Uusilla yrityksillä on ollut ennen Cleantechiäkin ongelmia uusien teknologioiden kaupallistamisessa mutta Cleantechissä ne ovat jotenkin paremmin tuettavissa? Miksi?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikko,

ydinvoima ei todellakaan ole cleantechia - todellisuudessa jotain aivan muuta:

Ydinvoima kalleinta ja syvintä saastuttavaa:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1532...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tähän on olemassa yksinkertainen selitys ja se on Suomessa vallitseva kulurakenne.

Tuotekehitys, kaupallistaminen ja ensivaiheen markkinointi vaativat suuren työmäärän, mikä meikäläisellä työn hinnalla tulee todella kalliiksi. Aivan vastaava ongelma tulee tuotannon suhteen, josta ei saa kannattavaa millään laskimella.

Siksi on raadollisen järkevää myydä koko kehityshanke mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kuitata myyntivoitto ilman suuria taloudellisia riskejä.

Kansantaloudellisesti tällaisessa touhussa ei ole mitään järkeä, mutta näin tässä mennään vapailla markkinoilla. Keksijät eivät juuri enää viitsi nähdä vaivaa, koska heidän tuotteensa päätyy jonkun muun avittamana samaan kankkulan kaivoon. Esimerkkejä olisi aivan lukematon määrä ja yhdestä kirjoittelin blogiakin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo,

kiitos - tuotahan se tuuppaa olemaan meillä Suomessa, kuten kerroit jo mm. :

Näin varastetaan patentoitu keksintö:

http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159611-nain...

...ja monasti muuallakin fb blogeillasi!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tamturbo menestyi kansainvälisessä cleantech-kilpailussa:

http://www.radiocity.fi/alueet/tampere/tamturbo-me...

Suomalaisyritys menestyy cleantech-lupausten listalla:

http://www.kauppalehti.fi/omayritys/suomalaisyrity...

Suomalainen MetGen menestyy, valittiin maailman sadan innovatiivisimman cleantech-yrityksen joukkoon:

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/suomalainen+me...

"Cleantech elää parhaillaan kovaa buumia Suomessa. Se on päivän buzzword kun puhutaan uusista kasvulupauksista ja rakennemuutoksen ratkaisuista. Cleantech-sampo jauhaa vientituloja, työpaikkoja ja maailmanparannusta. Win-win-win, kuten on tapana sanoa. Sopivaa vastapainoa kaikelle synkistelylle."

http://ek.fi/blogi/2014/04/08/onko-cleantech-ohime...

Mari Pantsar-Kallio 26.3.2014: Teolliset symbioosit ja menestyvä Suomi:

http://www.slideshare.net/SitraEkologia/pantsar-ka...

Pk-yritys - vastaa cleantech-haasteeseen!:

http://www.taloussanomat.fi/tael-raportit/2014/01/...

Ministeri Jan Vapaavuoren sanoin ”Cleantech: pelasta maailma ja Suomen kansantalous siinä sivussa”! :

http://ajatusahjo.wordpress.com/2014/02/

Löytyihän se CLEANTECHIN STRATEGINEN OHJELMA 25.2.2014:

https://www.tem.fi/files/38788/TEMrap_9_2014_25022...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ilmastokokouksessa todettiin, että maailmassa on tehtävä kaikki mahdollinen kaikilla olemassa olevilla keinoilla. Ilmastonmuutos on tästä eteenpäin estettävä.

Kokouksen julkilausumassa todettiin, että atomivoimaloita on nyt rakennettava, mutta väliaikaisesti. Nekään eivät ole mikään lopullinen ratkaisu ihmiskuntaa uhkaavaan hirveään kohtaloon, mutta ne ovat välttämättömiä juuri nyt.

Me olemme uskoneet noiden kokousten viesteihin ennen. Niinpä tähänkin on syytä uskoa, koska maailman kaikkein parhaat asiantuntijat ovat päätyneet siihen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Erland,

juuri niin, ydinvoima on vain väliaikaisratkaisu, "välttämätön paha".

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatalouden professori Risto Tarjanne antoi lokakuussa seuraavat hintatiedot:
ydinvoima 39,7 eur/MWh
kaasu 58,8
hiili 56,6
turve 67
puu 89,9
tuulivoima 62,1.

Tuulivoiman huipunkäyttöaika 2200 tuntia vuodessa, muiden 8000 tunti (Tämä nostaa tuulivoiman kustannukset tuotettua MWh:a kohti älyttömäksi).
Luvut ovat hintatasossa 6/2009. Puu ja tuuli ilman tukimaksuja eli syöttötariffeja. Reaalikorko 5 %

Tuulivoima vaatii 105 € / MWh takuuhintaa ollakseen kanntavaa, aurinkopaneelisähköstä maksetaan Saksassa ja Espanjassa n 450€ / MWh- siellä kertyy kymmenien miljardien tukilasku kuluttajille ja veronmaksajille"

network.nationalpost.com/np/blogs/fpcomm ent/archive/2009/04/08/wind-power-is-a-c omplete-disaster.aspx www.climatechangefraud.com/politics-prop aganda/5494-a-mighty-danish-wind

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jarmo,

mitähän tarkoitushakuista, korruptoitunutta matematiikkaa ja loggiikkaa professori Risto Tarjanne on käyttänyt? - lienee tätä:

Miksi energia- ja päästöasioita lasketaan matemaattisesti väärin:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1554...

- - -

Tuulivoimalla tuotettu sähkö on edullisempaa kuin uudelle paikalle rakennettava ydinvoimala:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tu...

Yllättävä tulos: Tuulivoima voittaa Fennovoiman sähkön hinnassa:

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/yllattava+tu...

Ilmastokomissaari: Tuulivoima on ydinvoimaa halvempaa:

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastokomissaar...

Tuulivoima olisi todellinen vaihtoehto Suomelle — ja jopa teollisuudelle:

http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1307...

Lausunto ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevaan periaatepäätöshakemukseen Loviisa 3 /Olkiluoto3:

”Hakemuksen hintavertailussa kilpailevina vaihtoehtoina on esitetty ainoastaan kivihiili-, maakaasu- ja turvelauhdevoima. Nämä ovat tuhlaavia tapoja polttoaineen käyttöön, joten on luonnollista, että niiden tuotantohinta on korkea. Yhteistuotannossa polttoaineen käytön hyötysuhde on noin kaksinkertainen ja sähkön tuotantohinta on alempi kuin ydinvoimalla. Vertailusta jätetään pois mm. biomassa, joka myöskin on yhteistuotannossa ydinvoimaa halvempi vaihtoehto. Ja kuten Loviisa 3:n YVA-raportissa mainitaan tuulivoiman ennustetaan olevan Suomessa tukemattomanakin kilpailukykyinen jo tämän vuosikymmenen loppupuolella eli 5. ydinreaktorin valmistumisaikana. Tuettuna sen hinta on nytkin kilpailukykyinen kaikkien hakemuksessa esitettyjen vaihtoehtojen kanssa. Tuulivoiman tuotanto on Tanskassa tukemattomana jo nyt edullisempaa kuin ydinvoiman tuotanto Suomessa (IEA, 1998).

”Tuotantovarmuus/huoltovarmuus

Keskitetty voimantuotanto sisältää merkittävän huoltovarmuusriskin, sillä asiakkaat ovat riippuvaisia harvoista, usein kaukana sijaitsevista suurista voimalaitosyksiköistä sekä sähköverkosta. Äärimmäiset sääilmiöt ovat Suomessakin osoittaneet sekä verkon että tuotantoyksiköiden haavoittuvuuden. Hankkeen mukainen voimalaitosyksikkö vastaisi noin kymmenesosasta Suomen sähkön tuotannosta ja yhdessä sijoituspaikkansa 2 muun reaktorin kanssa jopa viidesosasta Suomen sähkön tuotannosta.

Sähköverkko ei pysty sopeutumaan nopeasti näin suuren yksikön äkilliseen putoamiseen verkosta, vaan seurauksena olisivat toimitusseisokit. Toipuminen pitemmälläkin tähtäimellä edellyttää vastaavan suuruisen varakapasiteetin olemassaolon. Hakemuksessa ei kerrota, miten näin mittava varakapasiteetti varmistetaan. Ainakaan kokonaan ei voida luottaa tuontiin vaan varavoimakapasiteettia olisi rakennettava kotimaahan.

Ydinvoima vaatii myös erillistä säätökapasiteettia, koska sen tuotanto on tasaista ns. perusvoimaa. Se ei yksin pysty mukautumaan todellisiin sähkönkulutustarpeisiin, jotka vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja vuorokaudenajan sisällä. Mikäli ydinvoimakapasiteettia lisätään voimakkaasti, on mahdollista, että sähköverkkomme nykyinen säätökapasiteetti ei riitä ja joudutaan rakentamaan erillistä varastointikapasiteettia. Koska hakemuksessa ei kerrota, miten säätö ja varastointi tultaisiin toteuttamaan, vastuu siirretään yhteiskunnalle.

Tuotantovarmuutta heikentää myös käytettävän polttoaineen tunnettujen resurssien rajallisuus. Nykyisellä globaalilla käyttötasolla rikkaita polttoaine-esiintymiä riittää noin 40-50 vuodeksi (Uranium Institute, OECD/NEA, 2000), minkä jälkeen polttoaineen tuotanto todennäköisesti kallistuu merkittävästi, kun sitä joudutaan etsimään köyhemmistä lähteistä. Edullista polttoainetta ei siis riitä tämän hankkeen kestoiäksi, ellei uusia varantoja löydetä tai ydinvoiman globaali käyttö vähene. Jälkimmäinen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä, koska ydinvoiman globaalin tuotannon huippu ollaan saavuttamassa tällä vuosikymmenellä (BP Statistical Review of World Energy, 1999). Sen jälkeen tuotannon oletetaan lähtevän laskuun.

Tuotantovarmuutta heikentää myös se, että reaktoritekniikka samoin kuin polttoaine tulevat ulkomailta. Suuren energiatiheyden takia ydinpolttoainetta on helpompi varmuusvarastoida kuin muita ulkomaisia polttoaineita. Käytännössä varmuusvarastointi on kuitenkin Suomessa ollut vain 2 vuoden kulutuksen suuruinen.

Yllä olevista syistä johtuen tämä hanke tuottaisi sähkön huoltovarmuusriskin, joka ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Hakemuksen mukaan sähköntuotannon varmuuden ja taloudellisuuden ylläpitäminen sekä ilmasto- ja ympäristövaikutusten rajoittaminen edellyttävät sähköntuotannon monipuolisuuden säilyttämistä sulkematta pois mitään tuotantomuotoa. Tästä päätelmästä ei täysin voida olla yhtä mieltä, sillä esimerkiksi kivihiilen käytön kieltäminen tukisi kaikkia yllämainittuja tavoitteita. Mutta sähköntuotannon monipuolisuutta on syytä edelleen lisätä eli tuoda mukaan uusia teknisiä ratkaisuja. Näistä tärkein on hajautetun sähköntuotannon tekniikka uusiutuvilla energioilla.

Sähköntuotannon varmuuden edistämiseksi tuotannon hajauttaminen on oleellisen tärkeää. Huoltovarmuuden kannalta paras vaihtoehto on hajautettujen järjestelmien kytkeminen yleiseen sähköverkkoon, jolloin sähköverkko toimii tarvittaessa varavoiman lähteenä ja toisaalta sähkön toimittajien määrän lisääntyessä yksittäisen tuotantolaitoksen kaatumisen riski sähköverkolle pienenee.

Uusiutuvista vaihtoehdoista sekä tuulivoiman että yhteistuotantovoiman tuotanto seuraa luonnollisesti vuodenaikaista kulutusvaihtelua eli ne tuottavat talvella huomattavasti enemmän sähköä kuin kesällä (VTT).

Nekin kuitenkin vaativat säätökapasiteettia, jota verkossa riittää ainakin ensi vuosikymmenelle asti. Yhteistuotantovoimala voidaan halutessa saada toimimaan myös säätövoiman tuottajana. Yhteistuotannon kapasiteettia on Suomessa mahdollista kasvattaa kotimaisin energiavaroin moninkertaiseksi parantamalla voimaloiden rakennusastetta, ottamalla käyttöön pienimuotoisempaa tekniikkaa sekä käyttämällä tuotettua lämpöä myös muuhun kuin lämmityskäyttöön.”

”Yhteenveto

Uusiutumattomien energiamuotojen käyttö on ihmiskunnan historiassa muutaman sadan vuoden mittainen jakso, jonka päätyttyä ja viimeistään taloudellisesti hyödynnettävien resurssien loputtua yhteiskuntien on pakko jälleen siirtyä 100 %:sti uusiutuvia energiamuotoja käyttävään talouteen. Kysymys on vain siitä, tehdäänko tämä muutos hallitusti vain kriisien kautta.

Tämä hanke on omiaan edesauttamaan kriisejä synnyttävien riskien kasvua. Toisaalta pidämme tervetulleena ilmoitusta, että TVO ei pidä tarkoituksenmukaisena investoida fossiilisia polttoaineita eli maakaasua tai kivihiiltä käyttäviin lauhdevoimalaitoksiin. Ne olisivat kaikkien tavoitteiden suhteen ydinvoimaa huonompia vaihtoehtoja.

Esitämme siten Valtioneuvostolle, että hankkeen ei katsota olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ottaen huomioon Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteet, sähkön tuotantovarmuuden, tuontiriippuvuuden sekä sähkön kilpailukykyisen ja vakaan hinnan. Esitämme lisäksi, että Valtioneuvosto rohkaisisi hakijaa panostamaan hajautetun kotimaisen uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä energiansäästöpalveluihin.”

Japanese breakthrough will make wind power cheaper than nuclear:

http://www.mnn.com/green-tech/research-innovations...

“Uutistoimisto Bloombergin mukaan esimerkiksi Australiassa tuulivoima on jo hiilellä tuotettua sähköä edullisempaa.”

- CO2-raportti 12.2.2013,

Yhden euron sijoitus tuulivoimaan tuottaa 55 prosenttia enemmän sähköä verrattuna euron ydinvoimasijoitukseen :

http://leostranius.fi/2013/03/tt-energiablogi-tuul...

"Tuulivoima on ydinvoimaa halvempaa":

http://www.co2-raportti.fi/?heading=Tuulivoima-on-...

”Luultavasti Suomeen ei voida rakentaa kannattavasti ydinvoimaa.

Aurinko- ja tuulivoima halpenee joka vuosi ja ydinvoimalan kannattavuus heikkenee. Ydinvoimalan takaisinmaksuaika täytyy olla kymmeniä vuosia ja ennenkuin takaisinmaksu on suoritettu uusiutuvat energialähteet ovat edullisempia kuin ydinvoima. Vielä kun huomioidaan kymmenien vuosien lainojen rollauskulut kasvavien korkojen aikana, niin sellaista laskinta ei maailmasta löydy, että tuon saisi kannattavaksi.

Rakennusaikataulukin on hyvin epävarma kun suunnitelmissa muutaman vuoden rakennustyö myöhästyy vähintään 10 vuotta. Rosatom voi tehdä Suomeen ydinvoimalan, mutta se on enemmän politiikkaa kuin taloutta. ”

http://www.piksu.net/artikkeli/ydinvoimala

”Lovinsin mukaan ydinvoimaa ei tarvita ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn. Päinvastoin, hänen mukaansa ydinvoimainvestoinnit vähentävät ja hidastavat ilmastonsuojelua: dollari investoituna energiatehokkuuteen ja mikrovoimaan on 20–40 kertaa ydinvoimaa tehokkaampaa ilmastonsuojelua.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Amory_Lovins

Aurinkotaloudesta haetaan uutta teknologia-avausta :

Saksassa aurinko- ja tuulisähköstä tehdään synteettistä metaania henkilöautojen polttoaineeksi. Suomeen aiotaan perustaa aurinkopolttoaineasemia tuotekehityksen eturiviin ehtimiseksi :

http://yle.fi/uutiset/aurinkotaloudesta_haetaan_uu...

Nopeat syövät hitaat, saati pelkät jarruttelijat…

Aurinkotalousprofessori kampittaa fossiilista aikaa :

Saksalainen Christian Breyer aloitti työnsä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on ensimmäinen aurinkotalouden professori Pohjoismaissa.

”Millaista ajattelun muutosta tarkoitat?

- Ajattelun muutos on sitä, että tunnustetaan ilmastonmuutos maailman suurimmaksi ongelmaksi, joka voidaan ratkaista ottamalla aurinkotalous vakavasti.

- Meidän on voitettava fossiilinen aika ja ydinvoiman aika, koska ne eivät ole uusiutuvia ja ne ovat todella kalliita teknologioita kaikki kulut huomioon ottaen.

- Mielen muutos on se, että luodaan tasapaino tämän planeetan voimavarojen ja kestävyyden välille tuhlailun sijaan. Siinä on onnistuttava ja uusiutuvat energiat tarjoavat kaikki mahdollisuudet, koska niitä on lähes rajattomasti, eikä niillä ole jäteongelmaa.”
http://yle.fi/uutiset/aurinkotalousprofessori_kamp...

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus - VTT luo teknologiasta liiketoimintaa :

http://www.vtt.fi/files/news/2013/10102013/kaukovi...

Yllättävä tulos: Tuulivoima voittaa Fennovoiman sähkön hinnassa:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/yllattava+tu...

Näinä vuosina uusiutuvasta energiasta tulee kaupallisesti kannattavaa. Aurinkovoimalla tuotetun watin hinta tulee arvion mukaan ydinvoimalla tuotettua pienemmäksi jo parin vuoden kuluttua :

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/naina+vuosin...

Delawaren yliopiston tutkijoiden tutkimusraportti tukee Lappeenrannan Teknisen Yliopiston tutkijoiden laskelmia, että "Tuulivoimalla tuotettu sähkö on edullisempaa kuin uudelle paikalle rakennettava ydinvoimala".

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jo...

Ydinvoimala - maailman kallein rakennus, suurin tukiainen, suurin rakennusaikainen hiilijalanjälki :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yd...

Kalliit ovat uusiutumattoman energiatuotannon loppusijoituksen lunnaat - Pelkästään tyhjät Olkiluodon kuparikapselit maksavat n. ½ miljardia € :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ka...

Ilmastoskeptikot politikoivat - heidän väittämiensä tukena ei ole mitään tuloksia tieteellisissä julkaisuissa :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/il...

Toteutuuko pahin kauhuskenaario, ydinjätteet meille, hyödyt muille? :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/to...

Venäjälläkin ollaan laatimassa uusiutuville energialähteille etuisuuksia - bioenergiasektoria halutaan kehittää :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ve...

Fossiilienergiaa tuetaan 400 miljardilla eurolla - kuusinkertaisesti uusiutuvaan energiaan nähden :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fo...

Kustannus ainakin 8 miljardia €, myöhässä ainakin 7 vuotta, työmaalla yli 300 veronkiertäjäyritystä - mikä se on? :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ku...

Keskitetty sähköntuotanto on maan perikato kriisitilanteessa :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ke...

Ydinvoimalahanke on uhkapeliä verovaroilla :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yd...

Ydinvoima ei pelasta Suomea - Kilpailukyky syntyy innovaatioista :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yd...

Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi vuonna 2012 Suomen sähköntuotannossa jo 41 prosenttiin :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/uu...

Hallitus kiistelee sähkönkulutusennusteista - Ydinvoimalat pumppaavat energiaa mereen :

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ha...

"sotkee tämä idealistinen energiatuotantomuotojen viherpoliittinen ohjaus entisestään maailman taloustilannetta" - kuinka tämäkään on mahdollista kun nämä viherpoliittiset tahot ovat kääntäneet takkinsa jopa ydinenergiankin suhteen? - Ei nyt sentään kaikkea "viherpiiperystä" enempää kuin IPCC:nkään esittämiä ristiriitaisia vaateita voida yleistettynä, epätieteellisenä liittää vakavasti otettavaan tuulienergian teknistaloudellisesti vääjäämättömästi etenemiseen...

Mikä olikaan se kuuluisa puluefekti jo ennen Chapman- ilmiöitäkään?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Fossiilisen energian tukiaisilla rakentaisi vuosittain 100 000 uutta tuulivoimalaa.

Fossiilienergiaa tuetaan maailmassa yli kuusinkertaisella määrällä uusiutuvan energian tukiin nähden, mutta sitä tuotetaan vain n. nelinkertaisesti uusiutuvaan energiaan nähden.

Suomessakin tuettiin viime vuonna likaista energiaa yli 15-kertaisesti uusiutuvaan nähden.

Uusiutuvan energian tuki oli 57 miljoonaa euroa ja fossiilisten lähes miljardi euroa:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fo...

http://api.ning.com/files/NvWHU5oq4TYF0r-evnTp-xsV...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Taidat pitää Cleantechistä,
Mutta kyllä, hienoa on cleantech, kunhan oikein silmin katsotaan.
Jos ollaan valmiita nopeisiinkin muutoksiin strategioissa uusien havaintojen pohjalta, ja lopettamaan järjetön tuulivoimapotkureiden tukeminen, olen mukana.

Tässä on juttua, mitä Kiinassa tekevät "kylmäfuusioRossin" kaverit (siis Industrial Heat ja Tom Darden):

http://www.e-catworld.com/2014/05/09/tom-darden-in...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouni,

en sen takia että niitä tuetaan - vain kohtuullisen tukiajan - toivottavasti pian ei tarvita niitä lainkaan! ,vaan sen takia, että ne ovat todella kestävästi ja monimuotoisesti edullista cleantechia, ei likaisia fossiileja eikä ytimiä...

"ja lopettamaan järjetön tuulivoimapotkureiden tukeminen, olen mukana."
- sinäkin vain toistelet samoja tuulivoiman asiaperustelmattomia antimantrojasi tutustumatta aiheeseen lainkaan...

Aloittaa voisit vaikkapa tutustumalla ao. blogeihini...

Kylmäfuusio käytännön toteutukset tulevat - jos tulevat - kaukana tuuli- ja aurinkovoiman, koko cleantechin takana - noi voihan niistäkin vielä tulla jotain...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

En todellakaan lukenut laittamiasi linkkejä, mutta tuskin sinäkään minun.
Tuulivoimaa voidaan hyödyntää, mutta sen säätövoiman tarve saa sen minun silmissäni epäedulliseksi.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #27

Jouni,

olen kyllä lukenut linkkejäsi , mutta et todellakaan näköjään tiedosta tuulivoiman säätövoimankaan tarpeellisuuden marginaalisuutta lukematta blogejani - saati ao. muiden...

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/sahkontuota...

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/66360/...

etc.

Eikä nyt suinkaan kaikkia munia samaan koriin...

Pelkät eipäs- juupas- toteamukset kommenteissahan ovat pelkkää ajanhukkaa...

P.S. Sri, tämä kommenttini oli aluksi tupla (poistin), sitten kommentoin, etc. ...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #28

Lupaan lukea muutaman, kunhan joudan.
Silläaikaa käännös kiinalaiselta nettisivulta:

ecatworld Admin friendlyprogrammer • 5 hours ago
I don't speak a word of Chinese, but I can't imagine that both the Google and Bing translations that have been used are so far off that they are mistranslating nickel hydrogen energy. The body of the article clearly describes the meeting as dealing with nickel hydrogen energy as a new and revolutionary technology -- e.g.:

"Test showed that the nickel energy generation has very good prospects in addition to the economic costs, in the field of environmental protection also has a unique huge advantage. Nickel reaction process, there will be no emissions of greenhouse gases and other pollutants, will not produce radioactive material, but also do not need coal or oil and other fossil fuels, in full compliance with China's demand for clean energy. But also as a reliable distributed energy.
According to reports, one of the main role of industrial heat can be used instead of nickel reaction is polluting coal, used in large-scale power generation, this technology is a revolutionary breakthrough in the field of energy applications of all mankind, will be accounted for China to solve serious pollution problems generating more than 70% of the total installed capacity of coal to make outstanding contributions."

Kiinalaiset ovat siis ensimmäisinä ymmärtämässä, että LENR-reaktiot ovat hyödynnettävissä.

Toimituksen poiminnat