Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Kansa sai tietää v. 2007, mitä Natossa vastustaa – tänään ?

Tuolloinen (v. 2007) ulkoministeri Ilkka Kanerva (Kok.) ei uskonut Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikuttavan kielteisesti Suomen Venäjä-suhteisiin. Kanervan kanssa samaa mieltä oli silloisen Nato-selvityksen tekijä, evp  Suomen Nato-edustuston päällikkö Antti Sierla. 

Sierlalla on selvä vastaus siihen, mikä on tehdyn 52-sivuisen perusteellisen (?) Nato-selvityksen tarkoitus. 

-Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä vastustavat, tokaisi Sierla, joka on Suomen edellinen Nato-suurlähettiläs. 

Sierla totesi Nato-jäsenyyden vaativan kansalaisten enemmistön tuen. Hän korosti sen olevan erityisen tärkeää maassa, jossa on yleinen asevelvollisuus ja olisi Nato-jäsenyyden aikanakin. 

Kanerva ja Sierla muistuttivat Naton ja Venäjän välisen yhteisen neuvoston laaja-alaisesta toiminnasta. Suomesta tulisi Naton jäsenenä myös Nato-Venäjä-neuvoston jäsen. Vuonna 2002 perustetussa yhteisneuvostossa Venäjä ja 26 Naton jäsenmaata käsittelevät tasavertaisina kaikkia turvallisuuspoliittisia kysymyksiä kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta kriisinhallintaan ja sotilastekniikkaan. 

Toimiiko N-V-neuvosto enää tänään v. 2014,  yo. kuvatussa muodossa? 

Sierla painotti, että Natossa Suomen odotetaan voivan vahvistaa Naton Venäjä-suhteita. 

- Venäjä pyrkii tasapainoon, Sierla kuvasi Venäjän suhdetta Natoon. 

Odotukset Suomen oletetulla Nato- jäsenyydellä vahvistamisesta Naton Venäjä-suhteita on tuskin tänään enää mikään realiteetti. 

Hiljattain julkistetussa Ulkopoliittisen instituutin raportissa ennakoitiin Venäjän ärtyvän, jos Suomi liittyisi Natoon. Raportissa kuitenkin uskottiin, että itänaapurin ärtymys olisi ohimenevää.

Täysin väärä uskomus tänään – vrt. Venäjän korkeimman johdon laaja ja selkeä vastustus mahdolliselle Nato-jäsenyydellemme. 

Venäjälle Naton laajentuminen ei ole ollut kaikilta osin mieluista. Venäjä on ilmaissut selkeästi Natolle, ettei se hyväksy ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamista Puolaan ja Tshekkiin – jo tuolloin, yhä vain painokkaammin tänään. 

- Se on kuitenkin amerikkalaisten järjestelmä, Sierla huomautti. Pahiten Venäjän ja lännen välejä hiertää tällä hetkellä Venäjä irtaantuminen tavallisten aseiden ja joukkojen TAE-rajoitussopimuksesta. 

Tilanne tänään? 

Sierlan mukaan Suomi saa ja Suomen pitää ottaa Naton kolme "ei"-toimenpidettä. 

Edellisten laajentumisten yhteydessä, kun Natoon liittyivät ensin Puola, Tshekki ja Unkari vuonna 1999 ja kun Natoon liittyivät vuonna 2004 loput seitsemän valtiota Baltiasta Mustallemerelle, Nato ja Venäjä sopivat, että kolme ei-sanaa tarkoittavat, ettei Nato sijoita uusiin jäsenmaihin joukkoja, tukikohtia eikä ydinaseita. 

- Se koskee myös Suomea, Sierla ennakoi Nato-jäsenyyden vaikutuksia käytännössä, myös Venäjä-suhteiden kannalta. 

Miksi sitten kuitenkin Venäjä tänään on niin Nato-/USA- fobinen? 

Sierla muistutti Suomen ja Venäjän yhteisistä tavoitteista Itämerellä. 

- Venäjä haluaa turvata merenkulun Itämerellä, Sierla totesi talouteen liittyvistä Venäjän turvallisuustavoitteista. 

Sierla kertasi jokaisen Naton jäsenmaan päättävän itse osallistuuko se Naton operaatioihin. Irakissa oli meneillään Yhdysvaltojen johdolla aloitettu sota, jossa Nato ei ole mukana. Nato-maista esimerkiksi Saksa, Ranska, Italia, Espanja eikä Hollantikaan eivät ole Irakissa mukana. 

Jos yksikin Nato-maa kieltäytyy tulemasta tarvittaessa Suomeen apuun, niin mitä ja miten sitten? 

Suomi osallistuu Naton kumppanimaana, rauhankumppanina jo kaikkiin keskeisiin Nato-operaatioihin Kosovosta Afganistaniin, Suomi lähti kriisinhallintaa Tshadiin ja oli valmiudessa kahdessa EU:n taistelujoukko-osastossa. 

Nato-selvitys tulee osaksi seuraavaa puolustusselontekoa. Se valmistuu vuonna 2008. Sen eduskuntakäsittelystä on odotettavissa poikkeuksellisen mielenkiintoinen. 

Tehdäänkö uusi Nato-selvitys osaksi seuraavaa puolustusselontekoa – uudelle eduskunnalle v. 2015? 

Puolustusselonteon eduskuntakäsittely voi olla alku Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle. Mutta kuten Sierla totesi, vielä hakemuksen jättämisen jälkeenkin Nato-jäsenyys on neuvotteluineen vuosien päässä, joka tapauksessa mahdollinen vasta ensi vuosikymmenellä. 

Onko Nato- jäsenyyden hakemusprosessi sitten nyt vuosien saatossa kiihtynyt, hankkeutuminen mahdollista parin vuoden sisällä, otetaanko Suomi kenties avosylin vastaan Natossa - noin vain? 

Nato-jäsenyyden hinta 39 miljoonaa euroa v. 2007. Entä tänään, v. 2015 > ? 

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/nato-jasenyyden-hinta-39-miljoonaa-euroa/200732565/12 

Suurin osa suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, kertoi mielipidetiedustelu tuolloin, kuten tänäänkin. - Entä vuonna 2015 > ? 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/8620-nyt-kansa-saa-tietaa-mita-vastustaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Presidentti Niinistö totesi, että Suomen Nato-jäseyys lisäisi Naton rajaa kaksinkertaisesti nykyiseen tilanteeseen. Jos Itämertä ympäröi Natomaat,Venäjän liikkuminen Itämerellä olisi hankalampaa ns. Natoputkessa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pauli,

niinpä - saavathan selvityksiä tehdä, hekään eivät mahda geopolitiikallemme mitään!...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Nykyään tiedetään yleisesti, kuinka CIA ja puolustusministeriö paisuttelivat Neuvostoliiton sotilaallista ja taloudellista voimaa. Venäjän uhkaa liioiteltiin vääristämällä tietoja ja tapahtumia pahimpien katastrofien skenaariot esitettiin todennäköisinä tai väistämättöminä silloinkin, kun niiltä puuttui kaikki uskottavuus.

Yksi suosituimmista "Neuvosto-uhista" oli Puna-armeijan invaasio Länsi-Eurooppaan (Tämä oli tekosyy Naton perustamiseen). Jos joku yhä uskoo tähän hyökkäyssatuun, hän voisi lukea The Guardianin jutun Iso-Britannian hallituksen asiakirjoista vuodelta 1968. Guardian kuvasi asiakirjan sisältöä seuraavalla tavalla:

Neuvostoliitolla ei ole aikomustakaan toimeenpanna hyökkäystä länteen kylmässä sodassa. Näin Iso-Britannian armeija ja tiedustelu. Tämä oli jyrkässä ristiriidassa länsimaisten politiikkojen ja sotilasjohtajien puheiden kanssa "Neuvosto-uhasta".

Neuvostoliitto ei aloita vapaaehtoisesti yleistä tai edes rajattua sotaa Euroopassa, Brittien muistiossa sanottiin kesäkuussa 1968 (Asiakirja oli luonnollisesti huippusalainen ja sen otsikko ol:"Uhka: Neuvostoliiton päämäärät ja vaikuttimet")"

William Blum kirjassaan "Rogue state".”

http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/paatoimittajalt......

Tänään?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tähän kuviteltuun hyökkäykseen sitten tosissaan uskotaan. Sehän on kovin sinisilmäistä. Jos tästä harhasta ei päästä eroon, se johtaa vääriin johtopäätöksiin. Historian lyhyessä ja pitkässä juoksussa länsi on ensin mennyt itään ja siitäpä idän epäluulo länttä kohtaan on perusteltu. Tälläiseen tulkintaan lännen ei pidä antaa aihetta, eikä Natoa kannata laajentaa itään. Äiti Venäjää on muutamaan otteeseen valloitettu, mutta epäonnistuttu....

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

UM:n Nato-selvitys: Jäsenyys olisi pieni askel

Ulkoministeriön uusi Nato-selvitys on merkittävä puheenvuoro keskustelussa Suomen ja sotilasliiton suhteista, ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) vakuutti tiedotustilaisuudessa selvityksen julkistamisen jälkeen.

Kanervan mukaan selvitys heijastuu tekeillä olevaan laajaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon, ja on hänen oman näkemyksensä kulmakiviä.

Suurlähettiläs Antti Sierlan laatimassa selvityksessä arvioidaan, että "eurooppalaisessa sotilaallisessa yhteistyössä vahvimmilla ovat ne maat, jotka ovat sekä Naton että EU:n jäseniä".

Tekstissä ei ole suoria johtopäätöksiä Suomen natojäsenyyden puolesta, mutta perussävy on selkeän myönteinen.
Selvityksen painoarvosta kiisteltiin jo etukäteen, kun sekä presidentti Tarja Halonen että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoivat, että se on ulkoministeriön virkamiestyö, eikä mitenkään sido selonteon laatijoita.

Kanerva kertoi, että selvitys esiteltiin Haloselle ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan utvan istunnossa jo 7. joulukuuta, ja presidentin esittämät näkemykset "näkyvät paperin asettelussa".
.
Selvityksestä käy ilmi, kuinka lähellä Naton jäsenyyttä Suomi jo on nykyisillä toimillaan Naton rauhankumppanina, sanoi Kanerva.
"Ero on hiuksenhieno", hän kuvasi.

Jäsenyydestä olisi hyötyä suhteissa Yhdysvaltoihin, varsinkin sotilaallisen yhteistyön osalta, arvioidaan selvityksessä.

Ulkoministeriön selvitystyö on tehty yhteistyössä muun muassa puolustusministeriön kanssa, mutta tekstissä ei arvioida yksityiskohtaisesti Suomen Nato-jäsenyyden kokonaiskustannuksia.

Jäsenmaksut ja henkilöstökulut olisivat ehkä vajaat 40 miljoonaa euroa, puolustusmateriaalikustannuksia on vaikea arvioida, valmiuden ylläpitäminen ei välttämättä maksaisi nykyistä enempää, mutta kriisinhallintamenot voisivat jonkin verran kasvaa, kirjoittaa Sierla.
Nato-selvitystä täydentävä selvitys EU:n turvallisuustakuiden merkityksestä Suomelle valmistuu mahdollisesti maaliskuussa, Kanerva kertoi.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kanerva+Nato...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Salolainen varoittaa Nato-jäsenyyden hinnan karkaavan

OULU. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (Kok) kiirehtii Suomen liittymistä Natoon. Salolainen sanoi Kalevan haastattelussa lauantaina, että liittymisen hinta nousee jatkuvasti. Kohta on vaarana, että hinta nousee liian korkeaksi.

"Hintalappu kohuaa koko ajan sitä mukaa, kun Venäjä tulee itsevarmemmaksi ja kiristää ulkopoliittista otetaan. Näin on tapahtunut koko viimeksi kuluneen vuoden aikana kaikissa mahdollisissa kysymyksissä", Salolainen sanoo.

Salolaisen mielestä Suomen tulisi liittyä Natoon, muiden samankaltaisten länsieurooppalaisten demokratioiden joukkoon.

"Jos Suomi olisi liittynyt Natoon 2–3 vuotta sitten niin kuin esitin, se olisi mennyt lähes läpihuutojuttuna ja erittäin vähäisellä huomiolla. Tänä päivänä voi sanoa, että se johtaisi Venäjän taholta reaktioihin."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Salolainen+v...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomen Natojäsenyys idässä ei ole koskaan läpihuutojuttu. Sen jälkeen voi sanoa hyvästit luottamuksellisista suhteista. Haittaa se toisi idänkauppaan ja yhteiskuntaan , sekä turvattomuuden ihmisiin. Turvallisuuden tunne rakentuu luottamukseen, eikä tykin piippuihin.

Nykyinen tilanne on jo tuonut hankaluutta. Tuttavani kertoi, että Hänen poikansa työsuhde on epävarmuuden tilassa,ainakin väliaikaisesti katkennut, kun junavaunutehtaan tilaukset venäjälle ovat vähentyneet Kajaanin junavauntehtaalla.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pauli,

valitettavasti juuri näin tapahtuisi - sama on jo noiden EU- sanktioidenkin laita - osuu vain omaan nilkkkaan - ja me taas ensinnä kärsimme!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

'Jos Itämertä ympäröi Natomaat,Venäjän liikkuminen Itämerellä olisi hankalampaa ns. Natoputkessa'

Siinäpä se koko totuus yksinkertaisuudessaan tuli.

Oletettavasti Venäjä pitää itseään suurvaltana joka voi sellaisen tavoin myös toimia. Suurvallalla pitää olla myös suunnitelmat erilaisten aseellisten konfliktien vuoksi.

Jotta Venäjä voisi edes kuvitella alottavansa voimatoimet Natoa vastaan, on sen varmistettava kulku Itämerelle. Nato pystyy tarvittaessa estämään ja haittaamaan Venäjän toimintaa Suomenlahden kv vesialueella ja Eestissä. Itänaapurin on pakko käyttää puolueettoman Suomen ja Ruotsin rannikkoväyliä ja ilmatilaa. Se tekee meistä automaattisesti sodan osapuolen eikä puolueettomuus paina siinä mitään. Karttaa katsomalla ei muita reittejä yksinkertaisesti vaan ole. Karttaa pitää katsoa Venäjän kannalta.

Miten Venäjä sellaisessa tilanteessa suhtautuisi siihen että Suomi yrittää pysäyttää aseellisesti Venäjän tekemät alueloukkaukset jos se yrittää käyttää niitä uhatakseen kolmatta osapuolta?

Kriisin todennäköisyyden kasvaessa puolueeton Suomi ja Ruotsi jäävät ensimmäisenä Venäjän aseellisten toimien uhriksi. Ennen natomaita. Se on maantieteellinen tosiasia jota Venäjäkään ei voi muuttaa. Siinä on puolueettomiksi itseään kutsuvien maiden, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimille ylivoimainen työ.

Toki Venäjällä on vaihtoehtona olla käyttämättä Itämerta mutta ei kai siihen kukaan usko.

Kysymys on lopulta siitä onko Suomella ja Ruotsilla kyky yksin tai edes yhdessä pysäyttää ja ehkäistä Venäjän Itämeren laivaston ja ilmavoimien liikeet alueellamme ja ottaa vastaan sitä tukevat ja mahdollisesti edeltävät iskut maa-alueillemme maajoukkojen ja strategisten ohjusjoukkojen taholta. Määräämättömän pitkän ajan. Tämä lienee huomioitu venäläistenkin suunnitelmissa.

Sotilaallisen maanpuolustuksen lähtökohta kun ei voi olla ne hyvät idänsuhteet vaan miten toimia silloin kun ne idänsuhteet pettävät kaikesta myöntyväisyyspolitiikasta ja kahdenvälisneuvotteluista huolimatta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Uskottava puolustus pitää olla. Tänne ei ole tulemista. Laajemmassa mielessä Juha Mauno kuvasi varustelukierrettä osuvasti, siinä ollaan kuin palkkakuopassa. Toinen on taas kerran saanut hieman enemmän. Tähän loputtomaan kierteeseen ei pidä mennä. Se syö idässä ja lännessä yhteiskunnan varoja ja kansa kurjistuu. Diplomatia on Suomen ja maailman etu. Luottamus ja sen rakentaminen on diplomatiaa. Idän ja lännen vuoropuhelua on siinä kaiken lähtökohta ja Saksa on siinä paljon vartijana, mutta Suomikin saa olla aktiivinen.

Jukka Mäkinen

Tyhmä kysymys: Mihin se Venäjän laivasto Itämerellä/ltä menisi?
Matka loppuu Tanskan salmiin jos Nato niin päättää.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tomi,

mitä tarvetta Venäjällä on tulla alueellemme? - edellyttäen että puolustuksemme on kutakuinkin kunnossa - ellemme sitten natoutuisi? Se tuo juuri tuon uhkakuvan maallemme - yhteistä etuamme vasten, ja kuten olemme jo Venäjän johdon taholta monasti kuulleet, natoilemisemme ei tule kuuloonkaan. Sehän juuri tekisi meistä automaattisesti sodan osapuolen ja ymmärtänet, kumpi siinä kisassa on ensiksi maassamme...

Typerää olisi ryhtyä pelaamaan "rikasta" ja rutiköyhää...

Mitä järkeä meillä olisi ryhtyä vastustamaan Venäjän väliaikaisia "alueloukkauksia", jos jokin kolmas osapuoli päättäisi ryhtyä kauttamme vaikkapa koukkaamaan Venäjälle päin? (vrt. pienet aluevaatimukset viime sodissa!)- Puolustusvoimiemme ei ainoa suunta ole vain itään päin!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jos hyvät idänsuhteet ovat ainoa uskottavan maanpuolustuksen peruste niin silloinhan ei puolustusvoimia edes tarvita. Toivottavasti maanpuolustuksen suunnittelu perustuu kuitenkin siihen miten toimia jos ne idänsuhteet pettävät.

Eestillä, Puolalla ja muillakin natomailla on hyvät suhteet Venäjään. Kauppaa käydään ja turisteja tulee. Mikä saa meidät kuvittelemaan itsemme niin erityisiksi?

Kysymys on lopultakin siitä onko Suomella yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa kyky pysäyttää Venäjä Itämeren laivaston ja ilmavoimien toiminta Suomenlahdella. Ja torjua sitä tukevat tai siitä aiheutuneet maavoimien toimenpiteet. Puolustusliitolla Ruotsin kanssa Suomen tulisi kyetä tekemään se yksin koska länsinaapurissa riittänee muita kiireitä.

Jos tämä kyky on, ei meillä ole mitään hätää. Jos ei ole niin jotain tarttis tehdä. Viime sodissa siihen tarvittiin apua Saksalta eikä silloinkaan onnistuttu täydellisesti. Tämä tosiasia tiedetään vallan hyvin myös Kremlissä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Toisen maailmansodan syythän ovat tunnetut ns. etupiirisopimuksesta. Sen sodan seurauksena on sitten saavutettu herkkä tasapainotila, jota ei pidä särkeä. Suomi voi tulla Venäjälle uhaksi, koska meillä tosiaan on 1300 km yhteistä rajaa. Suomi on siinä mielessä erityisasemassa, että näitä kilometrejä ei köydy eteläisemmästä Euroopasta. Itämeren asema myös tekee alueesta herkän.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kiitos vastauksesta,

Toisen maailmansodaan seurauksena saavutettu mainitsemasi herkkä tasapainotila tarkoitti YYA:ta, Varsovan liittoa ja Itä-Euroopan miehitystä. Sellaista tulevaisuutta en toivoisi vaikka Verkkomedialla sensuuntaisia mielipiteitä runsaasti onkin. Back to USSR. Mielipidejulkaisuhan se Vm on.

Se tasapainotila oli ja meni viimeistään Neuvostoliiton hajottua kun entiset itäblokin maat saivat vapaasti valita seuransa.

Maarajan pituus tai lyhyys itsessään ei ole sotilaallinen uhka; eipä Krimin miehitykseenkään pitkää maarajaa tarvittu.

Toinen opittu asia on toki se että idän ja lännen välissä ei ole harmaata puskurivyöhykettä. On vain joko tai.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Vesa-Matti,

kiitos, niinpä niin, kaikkien muiden blogisi vahvistettujen vahvuuksien lisäksi:

"On selvää, että Suomen ja Venäjän mukauttamatta jäänyt naapuruussopimus rikkoi EU-jäsenyyden velvoitteita. Mitään turvatakeita Suomen ei kannatta odottaa sen kummemmin muilta EU-mailta kuin Natoltakaan." ...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Presidentti Sauli Niinistö kannattaa laajaa kartoitusta Suomen tekemästä turvallisuusyhteistyöstä. Hänen mukaansa hallituksen piirissä on jo käynnissä vastaava selvitystyö.

Tällä viikolla puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) vaati erityistä Nato-selvitystä, mutta presidentin mukaan selvityksen pitää koskea Naton lisäksi myös Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä, pohjoismaista yhteistyötä sekä EU-yhteistyötä.

"Minne asti on päästävissä nykyisten kumppanuuksien kanssa?" presidentti kysyy.

Uusi puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg totesi perjantaina, että Nato saattaa tehdä syksyllä isoja linjamuutoksia.

"Nato-yhteistyössä on kaksi tekijää, jotka ovat muuttumassa. Afganistanin myötä käytännön yhteistyö vähenee, ja sitten on erikseen tämä Ukrainan kriisi. Harjoitustoiminnan lisääminen tulee olemaan yksi keskustelunaihe", Niinistö sanoo.

Suomella on Afganistanissa rauhanturvaajia Nato-johtoisessa operaatiossa, mutta vastuu maan turvallisuudesta on siirtymässä afgaaneille itselleen.

http://www.hs.fi/kotimaa/Pelkk%C3%A4+Nato-selvitys...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

”NATO on vaarallinen arvovalinta:

Suomalaisia suostutellaan hyväksymään sotilasliitto Naton jäsenyys kaikin mahdollisin keinoin. Maamme presidentti ja pääministeri ovat avoimesti Nato-myönteisiä henkilöitä. Viestintävälineet perustelevat aktiivisesti USA:n johtaman sotilasliiton ''myönteisiä'' vaikutuksia Suomen kansalle.

Uutisblogi: Matti Laitinen
29.7.2014, Verkkomedia.org

Sotilasliittoon tahtovat haluavat saada yleisen mielipiteen puolelleen. Tässä manipuloinnissa haitatkin kääntyvät hyödyiksi. Itsenäisen Suomen poliittiselle ja taloudelliselle eliitille on ollut aina kriisitilanteissa ominaista mielistelevä opportunismi. He nuolevat olettamansa voittajan kättä.

Toisessa maailmansodassa tämä kulminoitui sotilaalliseen liittolaisuuteen Natsi-Saksan kanssa. Nykyisin he haluavat liittoutua sotilaallisesti maailman väkivaltaketjun huipulla olevan USA:n kanssa, joka tarvitsee sotia ylläpitääkseen talouttaan ja maailmanherruuttaan. Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti ovat osingolle hakeutuvia haaskaeläimiä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomi hyötyisi sotilasliitto Natoon liittymisestä sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Hänen mukaansa se alleviivaisi Suomen länsi-identiteettiä niille, joille se on tärkeää. Lisäksi Ukrainan kriisin suhteen Nato-jäsenyys nähtäisiin arvovalintana länteen.

USA:n nykyisen supervalta-aseman syntymisen edellytyksenä on ollut alkuperäiskansojen maaomaisuuden valloitus ja niiden luonnonvarojen ryöstö ja kansanmurhat sekä muualta tuotujen kansojen orjuuttaminen omaksi halvaksi työvoimaksi ja rasistisen yhteiskunnan synnyttäminen näin luodun järjestelmän vakiinnuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

USA imperialistinen historia on ollut tämän jälkeen saman politiikan jatkamista koko maailman mitassa laajennetuin keinoin. USA:n valtiollisen herruuden ja "amerikkalaisen elämäntavan" ylläpitämiselle on ollut aina välttämätöntä mahdollisimman vapaa pääsy käsiksi maailman luonnonvaroihin ja markkinoihin.

Tämän olemassaolonsa perusehdon se on valmis turvaamaan aina tarvittaessa sotilasmahtinsa avulla. Yhdysvalloilla ei ole ollut tapana maksaa sotakorvauksia aiheuttamiensa sotien tuhoista tai joutua vastuuseen suorittamistaan rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Nykyimperialismin kaudella kapitalistisen valtion tärkein arvovalinta on luoda suotuisat ja turvatut olosuhteet kansainvälisen pääoman toiminnalle. Jotta pyssyjen räiskeen loppuminen ei aiheuttaisi ongelmia ylikansallisten yhtiöiden ja finanssipiirien maailmanvallalle, USA:n valtion täytyy luoda itse ja oma-aloitteisesti uusia vihollisia ja uhkakuvia.

Tätä tarkoitusta varten Yhdysvalloilla on käytössään nykyisin yli 700 sotilastukikohtaa maailman 132 eri maassa ja monikansallinen Nato.

Vuonna 1991 tapahtuneen Varsovan liiton purkamisen jälkeen sotilasliitto Nato on edistänyt maailmanrauhaa ja aseidenriisuntaa hyökkäämällä hajotettuun Jugoslaviaan, Afganistaniin ja Libyaan. Nato on laajentunut 28 valtion aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on integroinut itseensä sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä lukuisia sitoutumattomiksi itseään kutsuvia valtioita Suomi mukaan lukien.

Syyriassa ja Ukrainassa käydään sisällissotaa. Yhdysvaltojen johtama Nato ei ole pysytellyt ole näidenkään sotien ulkopuolella.

Sotilasliitto Naton johto on kyseenalaistanut YK:n ympärille rakennetun kansainvälisen oikeusjärjestelmän ja korvannut sen roolin omilla sotilaallisilla ja oikeudellisilla ratkaisuilla. Sotilasliitto kokee, ettei sota ole enää ihmiskunnan vitsaus, koska valistuneiden länsivaltojen käsissä se on oikea keino suojella ihmisoikeuksia ja rangaista pahoja valtioita.

Sotilasliitto Naton toimenkuvaan kuuluvat nykyisin olennaisena osana – siviilejä tappavat ja kansanryhmiä toisiaan vastaan usuttavat – humanitaariset väliintulot. Pahamaineisen Kylmän sodan aikana tällaiset sotilasoperaatiot eivät olleet mahdollisia.

Naton psykologisen toiminnan harjoittamisen käsikirjassa neuvotaan: ”Ihanteellinen propagoija on sellainen henkilö, joka puhuu totuuden tai totuudesta vain sen osan, joka vastaa hänen tavoitteitaan, ja puhuu asiansa siten, ettei kuuntelijasta tunnu, että hän on joutunut propagandan kohteeksi.”

Uutisblogin kirjoittaja Matti Laitinen on Verkkomedian advokoima blogisti.”

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=11347

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Saksa myönsi, ettei pysty täyttämään Nato-velvollisuuksiaan

Lue lisää: http://finnish.ruvr.ru/news/2014_09_28/Saksa-myons...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Suomen puolustuksen uskottavuus - 150 miljoonalla eurolla lisää turvallisuutta?:

http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177182-su...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Venäläinen sotilasasiantuntija: "Jos Suomi liittyy Natoon, teistä tulee vihollisemme"

Venäläinen sotilasasiantuntija Viktor Baranets nauraa Ruotsin sukellusvenejupakalle ja pitää sitä "satuna". Hänen mielestään operaation tavoitteena on Ruotsin armeijan määrärahojen lisääminen.:

http://yle.fi/uutiset/venalainen_sotilasasiantunti...

Toimituksen poiminnat