Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Yrittäjyyteen harjaantuminen on aloitettava jo kodeista ja kouluista

SDP on pyrkinyt ajamaan Suomea sosiaalisen holhousyhteiskuntaan jo ainakin sadan vuoden ajan. Yritystoiminta, eritoten suuri, on ollut SDP:lle ja sen hengenheimolaisille suuri vastustaja, tietyissä tapauksissa pelkkä vihollinen. Yritystoiminnasta ei ole ollut niin väliä, ”rahahan tulee rikkaille heidän selkänahastaan”.   

Kokoomus taas on ajanut lähinnä vain suuryritysten etuja, ydinvoimaa ja muuta ”suurta” senkaltaista, ja tuloja verottomille paratiisisaarille. Ja sitten vielä ihmetellään meidän olevan jo Kreikan tiellä ns. tuloinemme ja eritoten menoinemme.

Ylläpitämällä näennäistä vastakohtaisuutta yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden välillä ei synny muuta kuin sekametelisoppaa. Oma-aloitteettomassa, kateellisessa ilmapiirissä viedään kalatkin vesistä. Yritteliäisyys, sinnikäs eteen- ja ylöspäin pyrkivyys kun puuttuu jokseenkin meiltä kaikilta. – Kaikkinainen ”pelastava”  kasvu näyttää olevan ilman mitään ponnisteluja jokseenkin itsestäänselvyys – mukamas.

Oma-aloitteelliseen, innostavaan ja kannustavaan, silti harkitsevaan yrittäjyyteen kouliintuminen tulee aloittaa jo kodeista , päiväkodeista ja kouluista lähtien.

Yrittäjyyskasvatuksessa ja koulu-yritysyhteistyön aloittamisessa ei kannata vitkastella. Työelämätietoutta eivät kaipaa vain aikuisikää lähestyvät nuoret, vaan myös nuorempien on hyvä tietää, miten lähiympäristö ja -yhteiskunta toimii, mistä kaikesta ylläpitoomme vaadittava raha syntyy. Se ei tule vain toinen toisemme pyykkejä pesemällä, tai pölyttyneitä mappeja hyllyköstä toiseen siirtelemällä.

Ylemmillä asteilla yhteistyömuodoista tulee helposti aikaa vieviä ja laajoja kokonaisuuksia, kuten tutkimuksia, projekteja ja harjoitteluja. Myös pienimpien eli alakoululaisten kanssa tulee ja kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä.

Sama pätee ”vauvasta vaariin”, eli oikea yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kouliminen, asennoituminen  tulee aloittaa jo kodeista lähtien. Väärän kasvatuksen tulos on mm. se, että luullaan, että työvoimatoimistot tarjoaisivat jotain töitä tai kunnon koulutusta. Eivät tarjoa. Yhä enemmän vaaditaan oma-aloitteellisuutta, jokaisen on pystyttävä huolehtimaan itsensä työllistymisestä, ei odotettava töitä tumput suorina. Pätkätyöllisyys – yrittäjän arkea – on tullut jäädäkseen.

Yrittäjyyskasvatus on mitä pikimmiten aloitettava jo päiväkodeista. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta koko Suomi tarvitsee kipeästi  nyt yrityksiä, joissa työntekijätkin tietävät yrittäjyyden merkityksen. samoin sen, että he ovat aikanaan päättäjiä. Julkisyhteisöjä koskevat päätökset kaipaavat totaalista muutosta tämän hetkiseen. Mm. täysin tarpeettomat ns. 5-vuotissuojatyöpaikat on tuottamattomina ja kehittämättöminä, vain takapakkia synnyttävinä kiireenvilkkaa lopetettava. Suomi ei kestä monin eri tavoin synnytettyjä täysin keinotekoisia kestävyysvajeita, piilotyöllisyyttä, joilla vain yritellään kaunistella vakavia työttömyystilastojamme.

 - Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2014 kesäkuussa 258 000, mikä oli 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. – Jotain tarttis siis vihdoinkin kiireesti tehdä noiden polvihousuisten päättäjien sirkusilveilyjen sijaan. - Pitävät meitä jokseenkin pilkkanaan - kuinka kauan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

”Työelämän muutoksiin vastattava oppimista kehittämällä

Elinkeino- ja työelämä muuttuvat nyt nopeasti. Yhdessä tekeminen ja yhdessä ajatteleminen ovat entistä tärkeämpiä taitoja. Työtehtävät ja työpaikat vaihtuvat usein ja kiinteiden työpaikkojen sijaan työtä tehdään mobiilisti ja hajautuneesti. Työelämän muutoksiin on vastattava kehittämällä koulutusta ja tuettava työssäoppimista.

Globaalitaloudessa menestymiseksi on opittava verkottumaan kansainvälisten huippuosaajien kanssa. Verkottuminen onnistuu vain, mikäli suomalaisilla on itsellään samalla tarjota muille osapuolille jotakin heille tärkeää uutta osaamista. On opittava toimimaan siten, että tässä prosessissa myös kansallinen etu toteutuu.

Työelämässä menestyminen edellyttää oppimaan oppimista.
Työmarkkinoiden toimivuus korostaa varsinkin kriisitilanteissa joustotekijöiden merkitystä. Riittävä turvaverkko sekä hyvin toimivat ohjauspalvelut puolestaan mahdollistavat työntekijöiden joustavan sopeutumisen.

Miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen sopeutuvat muuttuvaan työelämään? Kuka vastaa erillisten työsuhteiden aikana osaamisen ja työkyvyn ylläpidosta? Erityisesti pätkien, projektien ja vuokratyössä olevien kohdalla osaamisen ylläpito on hankalaa. Mikroyrittäjyys lisääntyy nopeasti.

Miten yrittäjät kykenevät pitämään osaamisensa kunnossa? Olisivatko oppisetelit, osaamiscoachit sekä työssäoppimisen näkyväksi tekemisen ja rinnastaminen muodolliseen oppimiseen ratkaisu? Miten osaamisen ylläpito rahoitetaan? Vai alkavatko isot yritykset kilpailla työvoimasta sillä, että ne tarjoavat omat "koulunsa" tai vuokrafirmat sillä, että niillä on pitkäaikaisille työsuhteille bonuksena osaamisen ylläpito?

Yhteisöllisten oppimistapojen merkitys korostuu
Kun jokainen yksilö saa tietoa yhä enemmän ja yhä helpommin ja jopa täsmälleen sitä, mitä kaipaa työpaikoilla (hakukoneet kehittyvät koko ajan), tulee entistä keskeisemmäksi oppia hyödyntämään tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteisen näkemyksen luomista mahdollisimman nopeasti. Tämä vaatii aikaa ja prosesseja ja jossain tapauksissa myös välineitä. Kun työ tehdään ryhmässä tai jopa tiimissä, niin osaamisen yhteisöllinen luominen ja kiteyttäminen ovat edellytyksiä yhteisen tekemisen tuottavuuden ja tuloksellisuuden paranemiseksi.

Sosiaalisen median vaikutus työelämässä

Sosiaalinen media muuttaa toimintatapoja ja -kulttuuria. Johtaminen muuttuu.
Sosiaalinen media kytkee liikkuvat ja etätyöntekijät pääorganisaatioon ja asiantuntijat toisiinsa. Kaikilla on pääsy (ainakin periaatteessa) aina ajantasaiseen tietoon (sähköpostit korvautuvat RSS-llä ja wikeillä). Tämä on tärkeää myös niille, joiden työpaikka on missä vain.

Oppimisen kannalta keskeisiä työn muutostrendejä ovat:

• Talouden globalisoitumisen myötä yritykset siirtävät toimintojaan lähialueille ja kasvaville markkinoille Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Toimintoja hajautetaan ja ulkoistetaan myös Suomessa.

• Yritysten Suomen ulkopuolella olevan työvoiman määrä kasvaa.

• Työn tietointensiivisyys Suomessa kasvaa. Tiedon määrä ja monimutkaisuus lisääntyvät edelleen.

• Yritysten hajautuneen toiminnan ja monien toimipaikkojen koordinointi ja johtaminen on mahdollista kehittämällä globaaleja yhteistyöympäristöjä, jotka ovat toiminnan mahdollistavia fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia toisiinsa integroituvia tiloja.

• Liikkumista vähennetään ympäristötaloudellisista syistä, mikä lisää hajautetun ja monipaikkaisen työskentelyn määrää. Työntekijät työskentelevät aiempaa enemmän kotona, asiakkaan tiloissa, kahviloissa ja kokouspaikoissa, hotelleissa ja silloin tällöin matkustaessaan.

• Viestintä- ja yhteistyöteknologia virtuaalisen tilan integroimana mahdollistaa rikkaan ja tehokkaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön.

• Työn läikkyminen vapaa-ajalle ja vapaa-ajan työhön haastaa työhyvinvoinnin.”

http://www.foresight.fi/wp-content/uploads/2009/08...

Pekka Pylkkönen

Hyviä pointteja. Jotkut lapsethan ovat yrittäjiä melkein luonnostaan. Sitä mehumyyntiä pidetään vitsinä mutta antaa palaa vain! Siinä sen maan ylläpidon oppii. Ja toivottavasti saa itselleenkin taskustaan.

Ehkä tosiaa olisi parempi saada yrittäjiä puhumaan koululle ennenkuin ensimmäinen sosiaalidemokraatti pääsee sinne mädättämään kaiken innostuksen ja uteliaisuuden.

Pirjo Jokinen

Ja velaksiko sitten yrittämään ja luottamaan että inflaatio kiitää ja jos tulee konkurssi, niin kyllä veronmaksajat hoitaa?

Eikö jo nyt ole valtavat määrät yrittäjyyteen ajautuneita ihmisiä, joille työllistyminen ei ole onnistunut, asuntovelöat on maksussa, lapset elätettävinä ja sitten alihankkijaksi niin, että vuorokaudessa ei tunnit riitä.

Kaikista ei ole yrittäjiksi.
Modernissa yhteiskunnassa oan paljon palkollisia ja suuret konsernit palkkaavat valtavat määrät ihmisiä. Toimitusjohtajat on usein palkollisia. Firmat on usein osakeyhtiöitä, joissa omistus muistutta valtionyrityksiä, joissa veronmaksajat rahoittaa yrittämisen.

Miksi kaikkien pitäisi olla yrittäjiä?
Lukeeko niin jossain raamatussa?

Niin.. ja ihan otsikkoon.. Eikö muka nykyään jo ole kouluissa aika paljon sitä asennetta että pitäisi itse yrittää? Ettet vcain olisi jälkijunassa joka meni jo? Ja se yrittäjyyskin on kokenut jo inflaation, niin olet ehkä jäänyt jo asemalle.

Pekka Pylkkönen

Ammattilannistaja tuli paikalle.
"Lapset. Tässä on sossu"

:)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pirjo,

älähdellesssäsi moisesti olet juuri hyvä esimerkki sossukasvatuksen manipuloidusta uhrista "veronmaksajat maksaa konkurssitkin" - "valtio maksaa verotkin"...

Et sitten lukenut ao. tekstejäkään - Kokoomuksen kasvuodotelmista - "kyllä kasvu, inflaatio hoitelee"...

Juu sossujen, mm. Lipposen aikaansaannoksia yritysmaailmassa 90- luvun lamasta alkaen on pilvin pimein, itsemurhia, jne. Syy ei suinkaan ole ollut yrittäjissä itsessään, vaan juuri tuossa vääristyneessä Kokoomus-SDP- eliitti-ideologiassa - nyt sinunkin auttimasta Lipposen taitetusta indeksistä. - No, onkos eläkkeesikin noussut, kokonaisella kympilläkö??

Et ole näköjään kuullut, tai saanut kuulla oppia, osuuskunnistakaan. Voi sinua poloista!...

Kaikki vaan joutuvat olemaan yrittäjiä yrityksissäkin - tavalla taikka toisella. Kaikki eivät suinkaan ole, eikä tarvi olla, yrittäjiä. Ei sentään toisesta äärimmäisyydestä toiseen. Tietous yrittäjyydestä tulee silti olla kaikilla, jottei panna teilläkin pyllyä penkkiin noin vain...

Et taaskaan lukenut tekstiäni: kyllä koulussa yläluokilla jaetaan yritystietoutta, mutta hieman myöhään, kun yritysmaailmaan asennesuhtautumisesta on kyse. Olet todelläkin monessa suhteessa jälkijunassa. - Eikä yrittäjyys koe koskaan inflaatiota, jos sinäkin meinaat pysyä hengissä tulevaisuudessa...

Pirjo Jokinen

Teikäläiset siis älähtelee ihan muka tosissaan, että lapsille opetetaan koulussa jo ihan pienestä pitäen miten valtio ja sossu kyllä elättää ja sen takia on ihan turha opetella edes lukemaan tai kirjoittamaan, laskemaan muuta kuin hosuunsa.

Kodeissakaan ei opetea lapsille lainkaan omatoimisuutta?

Ilmankos kaikkien lapset on niitä hopeelusikka hanurissa syntyviä pilalle passattuja vätyksiä, joita ei kiinnosta rehellinen työnteko, mutta verosuunnittelun opiskelu alkaa jo tarhaiässä.

Rehellisellä työllä kun ei rikastu, siksi se "yrittäjyys" kiinnostaa. Ans ollakin sitten kun joku naivisti on oppinut että kannattaa ryhtyä rehelliseksi yrittäjäksi YKSIN niin lirissä on loppu elämänsä jos ei ole tajunnut että verkostoituminen on kaiken a&ö.

Yhteiskunta on verkosto, joka sisältää palon erilaisia sisäkkäisiä verkostoja.

Yrityskin on parhaimillaan verkosto, jossa on eri ammattialojen osaajia. Jos joku verkoston jäsen sairastuu tai muuttuu haitalliseksi toiminnalle, hänet on helppoa korvata. Yritykseen kytkeytyvä yhteiskunnalinen verkosto puolestaan on velvollinen huolehtimaan perusinfrasta. Kun emme elä enää missään feodalismissa, yritysten tehtävä ei ole enää korvata yhteiskuntaa, huolehtia vauvasta vaariin hyvinvoinnista tai yrittäjäduunareiden terveydenhollosta tjms.

Nämä on sellaisia yhteiskuntatiedon alkeita mutta aloitellaan nyt näistä kun ei näämmä ole perustiedot hallussa..

Ps.
Meillä opetettiin kotona, että ensin pitää osata perusasiat, sitten vasta kehittää sitä osaamista.

Niin, miten muuten voi edetä oppimisessa jos ei aloita pohjalta?

Ja.. mitäs väärää siinä muka on, että on duunari, palkollinen? Onko suurikin vaara päästä verksotoitumaan työväenjärjestöön? Duunaripuolellakin on verkostoitumisen edut opittuna ja sekös nyppii niitä yrittäjiä, ketkä olettavat että yrittäminen on sampo, jolla rikastuu muiden kustannuksella.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #13

Pirjo,

turha sinun on naiivisti vain väännellä asioita "laskemaan muuta kuin hosuunsa." - matematiikkaakin kouluissa kyllä opetetaan, mutta oliko tuossa jotain asiallista lisäarvoa?

Kodeissakin opetetaan omatoimisuutta - mutta ei aina yritteliäisyyteen kannustamista, päinvastoin, kuten poleeminen kirjoitelmasikin sen hyvin osoittaa!

Ei yrittämisessä sinänsä ole kyse aina välttämättä rikastumisesta, vaan itse itsensä elättämisestä, pienyrittäjänä, yksinyrittäjänä, yritteliäänä työntekijänä eri yrityksissä, osuuskunnissakin.

Verkostoituminen on tänään kaikessa A&O, ei yksin yrittämisessä.

Nyt ei ole kyse yhteiskuntatietouden alkeista, vaan yrittäjyydestä, sen kivikkojen tasoittamisesta lainsäädännön, normien, byrokratian "oikeaoppisuuden", niiden yrittäjyyden toimivuuden vastustusten ja tarpeettomuuksien vähentämisen avulla.

On turha sinunkaan, ainakaan tällä palstallani, jatkaa noitten sapekkaiden antipatioittesi asiatonta ja perusteeton levittelyä. On jo korkea aika siirtyä yrittäjä- duunari- vastakkainasettelusta päinvastoin yhteistyöhön. - Muutoin pysyt sinäkin siinä alhossa, josta moinen katkeruutesi pursuilee - ilmeisen loputtomiin!

Jonne Sirén

Paras kurssi antiyrittäjyyteen on kasvaa pienyrittäjäperheessä ja nähdä kuinka tavara osuu tuulettimeen. Niin että menee nopeasti ja aivan kaikki, niin ettei jää edes kattoa pään päälle. (ei, älkää edes yrittäkö selittää - yrittäjä EI saa sossusta muuta kuin paskaiset naurut...)

Siitä huolimatta haave olisi edes sivutoiminen yrittäjyys.

Pekka Pylkkönen

Eikös sitä sanota ettei yrittäjänä voi menestyä ilman vähintään yhtä konkkaa alla. Lasketaankohan tuohon perheenjäsenen konkka? Ainakin sen nähneenä on varmasti vähän paremmat lähtökohdat suhtautua asioihin realistisesti.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pekka,

meillähän juuri pelotellaan konkilla - ja pidetään rikollisena koko loppuelämän - "syyhän on aina vain itsessäsi" - nimim. "kokemusta on"...

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #10

Tuo "syyhän on vain itsessäsi" mantra on kylläkin täysin oikeiston lanseeraamaa yhteiskuntakiusaamista kohdistettuna vähäosaisempiin.

Toki niin, että ihminen on laumaeläin ja "money money money" reppanat kaikessa naiviudessaan luokittuu myös yhteiskunnan pahnanpohjimmaisiin, joille mnauraa jo naurismaan aidatkin, kun verkostoitumisen alkeista lähdetään aina liikkeelle, olipa kyse sitten mitsä tahansa elämän osa-alueesta.

Autistien tie on kivinen ja kuoppainen. Tai jos on joku muu vika päässä, ettei kykene jakamaan omastaan, tai jos on paranoidinen eikä kykene luottamaan muihin pätkääkään, tai jos on ahne tjms.

Jeesuskin sanoi että pitää antaa se toinen ihokas..

Yhteistyössä on voimaa, sanoo puolestaan osuuskauppaväki.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #14

Pirjo,

juuri niin, yhteistyössä - ei pelkässä joukkovoimassa - on voimaa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jonne,

olet sentään säilyttänyt minuutesi, itseytesi tässä surkeassa "SDP:n hyvinvointiyhteiskunnassa"...

Yrittäjyydestä haaveilen itsekin - etsiskelenpä netistäkin - kerron sitten jos kiinnostaa (make money online without scams)...

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Parhaiten yrittäjyyttä parannetaan pienentämällä palkkojen sivukuluja. Rahat tähän saadaan lopettamalla yritystuet ja niiden jakamiseen keskittyneet organisaatiot.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kari,

noin juuri sivukuluista - minimoitava:

Keskustan Sipilä: byrokratiaa ja normeja on purettava:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1742...

Tie yrittäjyyteen on tasoitettava:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1743...

Yritystuet organisaatioineen kiinnostavat - kertonet tarkemmin, tks.

Entä patentit? : patentit ovat kehityksen jarru...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuskimpa yrittäjyyden harjaaannuttamiseen tarvinne lähteä jo päiväkodeista lähtien, vaan paljon suurempi ja merkityksellisempi seikka on maan yleisen ilmaapiirin ja asennoitumisen suhde yrittäjyyteen. Yrittäjiä tavataan edelleen pitää epäluotettavina koijareina ja ahneina vain oman taloudellisen edun tavoittelijoina.

Perinteisesti tilanne on sairas, sillä maamme suurimmalla työllistävällä järjestöllä Suomen Yrittäjillä ei ole mitään asemaa päätöksentoen suhteen neuvottelupöydissä, vaan järjestö voi vain esittää hienoisia toiveta jäseniensä puolesta, jotka tähän asti on tungettu roskakoriin tai joissakin tapauksissa otettu julkisen pilkan kohteeksi.

Esimerkiksi mitä ex-presidenttimme Tarja Halonen sanoi yrittäjien Järventaukselle julkisesti tavatessaan tämän oman elokuvansa tekovaiheen aikana ?

Suomalainen yleinen asennemaailma ei tunnusta yrittämisen tärkeyttä yhteiskunnan toimintojen rahoittajana, ja tämä on edelleen yrittämisen asennekasvatuksen suurin jarru maassamme. Toisaalta maassamme on olemassa poikkeuksena alue - nimittäin Pohjanmaa - jossa muusta Suomesta poiketen suhtautuminen yrittäjyyteen on terveemmällä pohjalla.

Asennekasvatuksestakaan ei tosin ole apua, mikäli yrittämisen edellytykset eivät täyty taloudellisten perusteiden ja rahoituksen puutteen takia, joka on olemassa oleva tosiasia monille yrittäjiksi aikoville - persaukisten ei ole yleensä kovin viisata yrittäjän mallista haaveilla.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Lauri,

maan yleisen ilmapiirin ja asennoitumisen suhde yrittäjyyteen lähtee juuri ja nimenomaan jo ihmistaimesta, äidinmaidosta alkaen - eikä suinkaan pääty vain siihen. Turha on enää myöhemmin ihmetellä, jos lapsista kasvaa kaikkeen epäkunnioittavasti - eritoten yritteliäisyyteen "ne kapitalistit" - ja karsastavasti, "vihollisasenteisesti" suhtautuvia tumput suorina vain valmista odottelevia, uusavuttomia, yritteliäisyyteen pelokkaasti suhtautuvia ns. peruskansalaisia - Perussuomalaiset ovat asia erikseen!.

Suomen Yrittäjien asemaa on todellakin kohotettava julkiseen, tasavertaiseen asemaan päättävissä neuvottelupöydissä. Miten yritäjien ääni ja lobbaava vaikutusvalta on tullut esiin kansanedustajiltakin Arkadianmäellä? Ei juurikaan. On korkea aika valita keväällä valittavaan eduskuntaan edustajiksi asialliset päättäjät nykyisten polvihousuisten nousukkaiden sijaan!

Mitä ovat Mauno Koivisto, Tarja Halonen, Paavo Lipponen tai Martti Ahtisaarikaan edesauttaneet luovaa työllisyyttämme, yritteliäisyytämme, pk- yrityksiämme. Päinvastoin, pakkaselle...

Juu - "IS: Halonen suututti yrittäjät: "Moukkamaista" : Ilta-Sanomien mukaan joukko yrittäjiä oli loukkaantunut presidentti Tarja Halosen kommenteista Ruova presidentti -elokuvassa.

Halonen tapaa elokuvassa Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan ja toimitusjohtaja Jussi Järventauksen. Halonen sanoo, että ei usko yrittäjyyden ja Suomen yleisen kehityksen etujen kulkevan käsi kädessä.

- Kun teillä on teemana, että Suomesta on tehtävä paras paikka yrittäjyydelle, niin valmiiksi sanon, että mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun se on paras yrittäjälle niin se on paras muillekin, Halonen sanoo elokuvassa.

Ilta-Sanomien haastattelemat yrittäjät ovat suuttuneet tästä.

- Missä on yrittäjille kuuluva arvostus, rouva Halonen? Tässäkin hänen moukkamaisuutensa on näkynyt Linnanjuhlien kutsuvieraslistassa, Kyösti Kakkonen sanoo.

Kakkonen kuvailee kommenttia lisäksi pöyristyttäväksi ja asenteeltaan ylimieliseksi.

Lisäksi presidentin kommenttia paheksuvat Hesburgerista tunnettu Heikki Salmela ja Jari Sarasvuo."

http://www.kauppalehti.fi/omayritys/is+halonen+suu...

Eikä vain kutsuvieraslistassa - Tasavallan ylipäällikkönä ylennykset sujuivat kyllä SDP:n suuntaan, entä nykyisen presidentti Sauli Niinistön, meppi Paavo Väyrysen, monen muun muutoin ylennysedellytykset täyttävien reservin upseerien suhteen??

- - -

"Ex-presidentti Tarja Halonen haluaa etteivät yrittäjät saa rahaa

Kauppalehti: IS: Halonen suututti yrittäjät: "Moukkamaista"

Lainaus:

Halonen tapaa elokuvassa Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan ja toimitusjohtaja Jussi Järventauksen. Halonen sanoo, että ei usko yrittäjyyden ja Suomen yleisen kehityksen etujen kulkevan käsi kädessä.

- Kun teillä on teemana, että Suomesta on tehtävä paras paikka yrittäjyydelle, niin valmiiksi sanon, että mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun se on paras yrittäjälle niin se on paras muillekin, Halonen sanoo elokuvassa.

Halonen on aiemminkin profiloitunut yritysmaailman vastustajana, mm. jättämällä kutsumatta Suomen suurimman yrityksen Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin linnanjuhliin viime vuonna.

Yllämainittu lainaus yhdessä sen faktan kanssa, että Halonen dissasi Suomen suhteellisesti tärkeimmän yrityksen toimitusjohtajaa kertoo karua kieltä Halosen ja SDP:n suhtautumisesta yrittäjiin ja liike-elämään yleensä.

DDR:n iskulausetta mukaillen:

"40 Jahre SDP, und der Morgen baut niemand - 40 vuotta SDP:tä ja huomista ei rakenna kukaan."

http://milttonfriidman.blogspot.fi/2012/03/ex-pres...

"Kotimaan kentällä Järventaus on jäänyt kaipaamaan ex-presidentti Haloselta sellaista arvojohtajuutta, joka olisi painottanut kannustavuutta rakenteiden säilyttämisen sijaan.

- Me olisimme toivoneet lisää aloitteellisuutta suomalaisen yhteiskunnan kannustavuuden parantamiseksi, yrittäjämäisen hengen luomiseksi, Järventaus peilaa yrittäjäkentän tuntoja.

Naisyrittäjyyden tukemisesta Halonen saa Järventaukseltakin pisteet, mutta yleislinja on ollut turhan konservatiivinen.

- Vähemmän ohjailua, enemmän luovuutta."

http://www.digipaper.fi/nykypaiva/76390/index.php?...

Niinpä niin - uutta luovaa lisäarvoa yrittäjyydelle, pk(t)- yrityksille!

"Persaukisia" yrittäjiksi aikovia sinäkin karsastat - entä yritystukia, jne.? - Kerroithan tuolla toisella vastaavalla blogillani "Yrittämisen esteenä on usein myös sen pienenkin rahoituksen puute omien varojen ollen riittämättömät" - Ainakin make money online- sektorilla on olemassa jo win- win- periaatteella toimivia markkinointi- yms. yrityksiä, joissa yrittäjiksi ryhtymisen kynnys ja riskit ovat varsin kannustavalla tasolla. - Scammeja vaan valitettavasti suurin osa...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa asenteita yrittäjyyden suhteen tulisi muokata positiivisempaan suuntaan kaikilla tasoilla. Osa mediastakin voisi olla enemmän yrittäjyyttä arvostavampaa aivan tavallisessa päivittäisissä uutisoinneissaan monillakin tahoilla.

Toimituksen poiminnat