Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Kiistelyistä toimiviin sote-ratkaisuihin

Terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus on lisääntynyt niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan.

Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Laki vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla varmistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys.

Potilaan valinnanvapaudella tarkoitetaan yksilön oikeutta valita hoitopaikkansa ja hoitava terveydenhuollon ammattilainen. Potilaan valinnat ohjaavat myös julkisen terveydenhuollon järjestämistä ja kehittämistä.

Terveydenhuoltolain mukainen potilaan valinnanvapaus koskee tänä päivänä vain julkista terveydenhuoltoa. Jos kunnassa on käytössä palveluseteli, voi sen avulla valita muunkin kuin julkisen palveluntuottajan.

Potilas voi valita asuinkuntansa terveysasemien välillä ja erityisvastuualueiden kunnallisten hoitopaikkojen välillä. Erikoissairaanhoidon yksikkö valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa koko Suomessa.

Sote-uudistuksessa on keskitytty kiistelemään seinistä – miten ne sijoitetaan ja kuka ne omistaa. Kiistojen sijaan tulisi vihdoinkin valita ratkaisuja, joilla mahdollistetaan terveydenhuollon asiakkaille parhaat palvelut minimoiduin kustannuksin. Näiden palvelujen suunnittelussa niiden käyttäjien on oltava mukana ja esteettömyys tulee olla kaikkien terveysprosessien lähtökohta.

Terve sekä kunnallinen että yksityinen kilpailu tervydenhuollossakin pitää laadun korkealla ja kustannukset kurissa.

Ns. yhden luukun alueellisen tietojärjestelmän on todettu Pohjois-Karjalassa toimivan eri yksiköiden kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä erityisen tiedonsiirto- ja kustannustehokkaasti potilaan ehdoilla. Hyötyjiä ovat esimerkiksi yhteiset alueelliset tiedot sekä potilaan omahoitomahdollisuus ja pääsy omiin tietoihin eli oma hoidon hallinta.

Järjestelmässä yhteiset tiedot mahdollistavat tasa-arvoisuuden seurannan, sen, onko potilaan hoitotaho vaihtunut liian usein, jne. Toimintamalli on auttanut karsimaan päällekkäisiä toimintoja ja tätä kautta luonut merkittäviä kokonaissäästöjä. - Teknistaloudellisesti hyvin toimiva alueellinen tietojärjestelmä on lähtökohtaisesti kehittyvien sote- alueiden perusedellytys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseen sote-ehdotuksella

Sosiaali ja terveydenhuollossa tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Hallituksen uusin sote-linjaus lupaakin kilpailua. Potilas voi siten valita yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluista.

Sote-uudistuksessa hinta ja laatu muuttuvat läpinäkyviksi. Lisäksi tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan, eli sote-alue voi tilata palveluja sieltä mistä parhaaksi katsoo. Yksityisten ja julkisten tuottajien palveluja ryhdytään aidosti vertailemaan ja potilaat saavat valita.

Sote- uudistuksen vaarana on, että suuret sote-alueet tekevät kilpailutuksista isoja ja työläitä. Pienet yhtiöt eivät pysty välttämättä lähtemään kilpailutuksiin mukaan. Pienet yhtiöt siten verkottuvat.

Pelkona on myös se, että kuntien kokonaisulkoistukset hankaloittaisivat terveydenhuollon uudistusta. Kuntien yhtiöittämisjärjestelyt rajoittavat sairaalaverkon kehittämistä. Kehittäminenhän voi tarkoittaa sairaaloiden lakkautuksia. Kuntien teveyspalvelujen ulkoistukset närästävätkin sote-päättäjiä siksi, että reuna-alueen palvelut on suunniteltu lakkautettaviksi.

Vuonna 2001 Parkanon lääkäripulasta lähtöisin syntyi Pihlajalinna-yhtiö, joka nykyään myy mm. työterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä ottaa hoitaakseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Nopeasti kasvanut yhtiö listautui viime kesäkuussa pörssiin.

Yhtiöllä on tarjolla rahapulassa oleville kunnille sote-uudistusta parempi sote-ehdotus: isoja säästöjä jo tänä vuonna, laadusta tinkimättä. Esimerkiksi Kihniössä ja Parkanossa toteutuu minimissään viiden prosentin välittömät säästöt.

THL:n mukan Mänttä-Vilppulassa kustannukset laskivat koko sosiaali- ja terveystoimessa 8 prosenttia, kun ne vertailukunnissa nousivat samana aikana 4-5 prosenttia.

Pihlajalinna perustaa kuntien kanssa yhteisyrityksiä, jotka ottavat kunnan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoitaakseen vaikka kymmeneksi vuodeksi. Sopimus määrittelee takuuhinnan ja toivotun laadun. Senjälkeen Pihlajalinna houkuttelee kuntiin erikoislääkäreitä ja kokeneita terveyskeskuslääkäreitä. Näin vähenevät tarpeettomat lähetteet kalliisiin erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, esim. keskussairaaloihin.

Kustannustehokkuuden yhtiö sanoo saaneensa nimenomaan lähipalveluiden merkittävällä lisäämisellä. Yhtiö on jopa perustanut 24/7-vasaanottoja paikkoihin, joista ne on purettu.

Suomessa uskotaan keskittämiseen, valitettavasti. Sote-uudistus uhkaa todella monen kunnan palveluja ja uhkaa kaataa lopullisesti koko Suomen talouden. Miksi vaikkapa Pirkanmaan tai Satakunnan sairaanhoitopiirit keskittyisivät 2000 tai 10 000 asukkaan kunnan perusterveydenhuoltoon, kun vastuulla on miljardin euron erikoissairaanhoito?

Pirkanmaalaisen 2000 asukkaan Juupajoen sote-kustannukset putosivat ensimmäisenä vuonna 10 prosenttia – syynä vanhusten laitoshoidon vähentäminen ja korvaaminen kotipalvelulla. Henkilöstön käyttöä on tehostettu. Lääkärien ja hammaslääkärien vaihtuvuus on pienempi. Säästöä tulee kun potilaat ohjataan nopeammin oikeaan paikkaan. On tullut uutta asiantuntemusta, toimintojen uudistaminen, geriatrian palvelut, jne.

Sote-kustannukset kasvavat kunnissa keskimäärin 5-6 prosenttia vuodessa, mutta verotulot eivät kasva. Jo vuosia vatuloitu Sote-uudistus tuonee säästöjä vasta vuodesta 2019 alkaen – ehkä.

Toimituksen poiminnat