*

Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Turve on puhtaasti kansallinen rikkaus

  • Turve on puhtaasti kansallinen rikkaus

Käyttökelpoiset turvevarantomme ovat tällä hetkellä peräti noin puolet Norjan tunnetuista öljyvaroista. Turve riittäisi tekemään meistä osaltaan energiaomavaraisiakin. Rahassa mitattuna voidaan puhua kymmenien miljardien omaisuudesta ja tuhansista työpaikoista. - Turpeen käyttö ei saa yhteiskunnalta mitään tukia.

Kaikkien järvien pohjalle kerrostuu liejua ja mutaa eli järvisedimenttiä. Turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Geologian tutkimuskeskus vertailivat kahta vierekkäistä järveä Keuruulla Keski-Suomessa. Martinjärveen laskevat usean turvetuotantoalueen valumavedet. Sen sijaan Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole lainkaan turvetuotantoa, jolloin sen sedimenteistä nähdään muut alueella vaikuttaneet tekijät.

Turvetuotannon vaikutusten ulkopuolisella Iso Kivijärvellä sedimenttiä kertyy selvästi nopeammin kuin turvetuotannon valuma-alueen ytimessä olevalle Martinjärvellä. (GTK, 2016).

Ko. tutkimuksen mukaan turvetuotanto ei ole liettänyt järviä, sensijaan metsätalous on. Tutkimus selvitti metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia. Tulosten mukaan turvetuotanto ei ole aiheuttanut järvien merkittävää liettymistä.

– Jotta dramaattisia muutoksia tulisi, turvetuotantoalueen kuormituksen pitäisi kiihtyä aivan hirmuisesti. Suoraan valumavesissä se saattaa hyvinkin näkyä, mutta me selvitimme vaikutuksia järveen, jolloin mukana ovat kaikki muutkin kuormittajat, sanoo tutkimusprofessori Tommi Kauppila GTK:sta.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty sitä, levähtääkö mahdollinen lietekertymä järven matalammille alueille ennen kuin se päätyy syvempiin osiin.

– Toisin sanoen emme tämän tutkimuksen perusteella tiedä muuttuvatko järven matalat rannat sellaisiksi, että niissä on enemmän orgaanista ainesta. Sitä on myös hyvin vaikea tutkia, koska jos näin on, aines vain käväisee ranta-alueilla ennen kuin se jatkaa matkaansa. Kauppila sanoo.

Tutkijat kuitenkin toteavat artikkelissaan, että järviparin vertailu nosti esiin sen, että molempien järvien tila on tiukasti sidoksissa alueen maankäyttöön, ja erityisesti metsätalouteen. "Modernin metsätalouden käytännöt lisäsivät rehevöitymistä sekä pehmeitä, runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä vyöhykkeitä järvien pohjissa", artikkelissa sanotaan.

Useimmilla meistähän on mielikuva järvet pilaavista turvesoista. Noin toki oli aikoinaan, jolloin turpeennostosoiden ympäristöasiat olivat retuperällä.

Tänään tilanne on todellakin toinen. Turvetuotanto on vastuullista, sitä ei enää voida osoittaa syyttävällä sormella. Siksi Bioenergia ry onkin käynyt informaatiotaisteluun.

"Suomen maapinta-alasta kolmasosa on suo- ja turvemaata. Turve on kaupallisesti merkittävä energianlähde, maanparannusaine, kasvualusta, kuivike ja kompostoinnin seosaine. Lisäksi turpeesta voidaan valmistaa mm. hiilikuitua, joka on kaksi kertaa kevyempää ja kestävämpää kuin teräs. Tämä korkeasti jalostettu hi-tech-kuitu on arvokasta; käyttökohteita löytyy mm. ilmailusta, avaruustutkimuksesta ja kilpa-autoilusta. Turpeesta syntyy laadukkaita tuotteita. Tai syntyisi, jos näin haluttaisiin."

"Suomen soilla on valtavasti turvetta, jota voi arvoltaan verrata kansainvälisiin öljyesiintymiin. Sillä erotuksella, että Suomessa turvetta syntyy joka vuosi enemmän kuin sitä käytetään. Turpeen käyttö on kestävällä pohjalla."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (108 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Aquatic effects of peat extraction and peatland forest drainage: a comparative sediment study of two adjacent lakes in Central Finland :

http://link.springer.com/article/10.1007/s12665-01...

Turve on kansallinen rikkaus:

https://beta.oikeamedia.com/o1-4505

Mielipiteet ovat pinnalla, faktat löytyvät pohjasta:

http://turveinfo.fi/kampanja/

Vesienhoito on yhteistyötä faktojen pohjalta:

http://turveinfo.fi/2017/02/14/vesienhoito-yhteist...

Vuoden turveyrittäjä panostaa innovatiivisuuteen ja jatkuvaan kehitystyöhön:

http://turveinfo.fi/2016/07/07/vuoden-turveyrittaj...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Turpeen käyttö polttoaineena ei todellakaan ole kestävällä pohjalla. Se saastuttaa enemmän kuin kivihiili.

Eero Mattila

Niin vissiin;-) vihreiden politiikalla on saatu kivihiilen käyttö nousuun. Helsigissäkin poltetaan kivihiiltä enemmän kuin koskaan. Täytyyhän teidän pienten vihreiden miesten sitten väittää, että kivihiili on ekologinen polttoaine. Väite että vihreä liike sai alkunsa DDRn raunioista on hyvin helppo uskoa niin käsittämätöntä on Suomen vihreiden toiminta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Energia voisi kuluttaa huomattavasti vähemmän. onko joku esimerkiksi laskenut miten paljon kuluu aivan turhien nurmikoiden "hoitamiseen".
Monessa muussakin suhteessa selviäisimme vähemmäll kulutuksella.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Missä on väitetty, että kivihiili on ekologinen polttoaine? Ei ainakaan missään Vihreiden lähteissä. Ehkä jotkut mikkopauniot ja tuulivoiman ääntenkuulijat voisivat tuollaista väittää. Tai USAn uusi hallinto.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Esa,

ja mihinkähän oppikirjaan perustat "maailmaaparantelevan" mutusi? - "...economical alternative that produces significantly less pollution than coal:

http://www.republicofmining.com/category/peat-energy/

Miksi turvetta käytetään mm. yhdessä hakkeen tai pellettien kera? Entä pienhiukkasten synty/määrä? - merkitys hengityksessä ihmisten terveydelle niitä poltettaessa? - häkäpöntöt:

http://www.gasek.fi/

http://www.turosteam.fi/

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei se ole mitään mutua. Avainsana on elinkaaritarkastelu. Koko turpeenkaivun ketju on tietenkin huomioitava, myös turvekaivoksen ilmastovaikutukset sen hylkäämisen jälkeen.

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/turpeenkaivu...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #26

Esa,

niin, mihinkähän tieteelliseen elinkaaritutkimukseen taas ko. "elinkaaritarkastelusi" perustuu? ("Ovatko turpeen päästöt kivihiiltä vähäisemmät, jos tarkastellaan koko elinkaarta?").

Tässä eräs: Tutkimusohjelman loppupäätelmät :

http://mmm.fi/documents/1410837/1721042/korjattu_1...

"Energialähteitä vertailtaessa tulisi huomioida niiden koko elinkaari. Maakaasu ja kivihiili tulevat meille pääosin Siperiasta. Tällöin tarkastelussa tulisi huomioida niiden tuotannon päästöt ja riskit sekä kuljetus Suomeen asti. Tällöin tilanne muuttuu muun muassa turpeelle paremmaksi. Kivihiilikaivoksissa kuolee yli 2 000 ihmistä vuosittain metaaniräjähdyksissä ja kivihiili on kaikista energialähteistä vaarallisin ihmisen terveyden kannalta.

Samoin maakaasun ja liuskekaasun tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät metaanipäästöt tekevät niistä jopa kivihiiltä pahemman polttoaineen ainakin 20 vuoden tarkastelujaksolla. Metaani on tällöin noin 60 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Jo muutaman prosentin metaanivuodot tekevät maakaasusta kivihiiltä pahemman kasvihuonevaikutuksen suhteen."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

"Metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Ilmaston lämpenemiseen 1 kg metaania vaikuttaa enemmän kuin 20 kg hiilidioksidia. Ilmakehän metaanista 72 % tuottaa suot ja kosteikot. Soiden suojelu siis pahentaa kasvihuoneilmiötä. Turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä poistuu energiakäyttöön. Siksi on mieletöntä nimittää turvetta fossiiliseksi polttoaineeksi. On järjetöntä jättää suot metaanilähteiksi. Mitä tolkkua on siinä, että kivihiili muka on ympäristölle ystävällisempi polttoaine kuin turve. Suo on otettava hyötykäyttöön, metsitettävä hiilinieluksi, metaanipäästöt lopetettava."...jne.

http://www.tiede.fi/keskustelu/15618/ketju/vihreat...

"At 106 g CO2/MJ, the carbon dioxide emissions of peat are higher than those of coal (at 94,6 g CO2/MJ) and natural gas (at 56,1) (IPCC). According to one study, increasing the average amount of wood in the fuel mixture from the current 2,6% to 12,5% would take the emissions down to 93 g CO2/MJ, though little effort is made to achieve this."

http://www.tiede.fi/keskustelu/15618/ketju/vihreat...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #26

Esa,

"Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa arvioi energiaomavaraisuuden merkityksen ja painoarvon kasvavan EU:n vuoteen 2030 ulottuvassa energia- ja ilmastopolitiikassa.

”Suomessa puu ja turve ovat kotimaisen energian tärkeimmät lähteet. Turpeen osalta olisi reilua huomioida koko elinkaaren aikaiset päästöt. Elinkaaritarkastelussa turpeen ilmastopäästöt jäävät merkittävästi kivihiilen vastaavasta”, Peisa perustelee."

http://www.talouselama.fi/uutiset/turve-on-saamass...

"Tasan 50/50 puu ja turveseoksen polttaminen on myös hiilidioksidipäästöiltään selvästi kivihiiltä alhaisempaa. Puhumattakaan jos mukaan lasketaan vielä kivihiilen louhinta- ja kuljetuspäästöt. Esimekiksi Suomen turvetuotanto tuottaa kaikkineen n. 8,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
vuodessa siinä missä polttoainekivihiilen käytön vaikutus on jo ilman
louhinta-, jauhatus-, ja kuljetuspäästöjä n. 8,9 milj. t CO2/v"

http://mikkosavola.fi/Blogi/Artikkeli/ArticleId/701

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turve on aivan liian arvokas aine polttoaineeksi käyttettynä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Margareta,

no eihän sitä nyt kaikkea turvetta poltetakaan - unohdit taas tämänkin ennekkoluuloissasi:

"Suomen maapinta-alasta kolmasosa on suo- ja turvemaata. Turve on kaupallisesti merkittävä energianlähde, maanparannusaine, kasvualusta, kuivike ja kompostoinnin seosaine. Lisäksi turpeesta voidaan valmistaa mm. hiilikuitua, joka on kaksi kertaa kevyempää ja kestävämpää kuin teräs. Tämä korkeasti jalostettu hi-tech-kuitu on arvokasta; käyttökohteita löytyy mm. ilmailusta, avaruustutkimuksesta ja kilpa-autoilusta. Turpeesta syntyy laadukkaita tuotteita. Tai syntyisi, jos näin haluttaisiin."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Niinpä, se on aivan liian arvokas aine poltettavaksi. sitä käytetään myös tekstiilinä ja kauneudenhoitoon, Suurin osa pitää jättää niille jolle Jumala on suon tarkoittanut, säilyttä sen biodiversiteetti ja ravinnontuotanto. Eiköhän kannattaisi jotain jättää jälkipolvillekin. Turpeen muodostuminen kestää satoja vuosia ja tuskin edes sellainen turvetta muodostuva kasvillisuus sinne enää ilmantuu. Muuraimia on turha toivoa ojitettuun suohon enää kasvavan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #49

Onko sinulla jotain sitä vastaan että julkaisen linkin tähän? Ei kai tarvita lupa mutta ei ole kiva huomata kun jotkut ovat mennet ilmoittamatta mitään poistaman jakamani linkit

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #50

Margareta,

ole hyvä vaan - jos se linkki kuuluu ko. aiheeseen!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #64

Kiitos vaan, mutta jos naamasi tule näkyviin mun face-book- sivuilla niin syy ei ole minun, joku älytön kone laitta milloin missäkin mittakaavassa,eikä edes suostu aina poistamaan. Ja sit joku närkästyy ja sensuroi linkin omiin sanoihini.
Kumpi on mielestäsi parempi; saarna vai dialogi.
Tätä voi sanoa vuoropuheluksi. Mutta kasvokkain osapuolet viestittävät samanaikaiseti. Se ei ole vuorovaikutusta vaan minä olen käyttänyt sana "kanssakäyminen".

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #69

Margareta,

? - kirjoitit taas asian vierestä, sri.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #73

En asian vierestä vaan muodosta jolla asia esitetään.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #77

Margareta,

sarjassamme "Mistä sitten? Harakoilleko turvetta poltat."...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Kun turpeenpoltossa käytetään hiukkasleijupeti kattilatekniikkaa, saadaan sähkömagneetti suodatin järjestelmällä puhdistettua hiukkaspäästöt yli 99% Esimerkiksi (SEVO) käyttää kyseistä menetelmää,

Kivihiililaitokset joissa on rikkisuodatin, sähkömagneettinen puhdistus järjestelmä. On hiukkaspäästöt noin 90% luokkaa.

Kummassakin menetelmässä näkyvä "savu" mikä piipusta tulee, on pääosin vesihöyryä, jossa on mikro hiukkaspäästöjä mukana, sekä häkää.
Raskaita metalleja sisältää ainoastaan kivihiiltä polttavien laitosten savukaasuissa.

Lisäksi, kivihiili laitokset käynnistetään aina raskaalla polttoöljyllä.
(EPV sekä Vaskiluodon Voima)

Seppo Viljakainen

Arto :
"Kivihiililaitokset joissa on rikkisuodatin, sähkömagneettinen puhdistus järjestelmä. On hiukkaspäästöt noin 90% luokkaa."

Tarkoittanet , että hiukkaspäästöistä saadaan puhdistettua n. 90% ?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212169-helsinki-h...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Arto

"Kivihiililaitokset joissa on rikkisuodatin, sähkömagneettinen puhdistus järjestelmä. On hiukkaspäästöt noin 90% luokkaa."

Tarkoittanet 90% hiukkaspuhdistusta?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #35

Seppo,

juu - turpeella hiukkaspuhdistus 99% ja kivihiililaitoksilla 90 % luokkaa...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Turve riittäisi tekemään meistä energiaomavaraisia."

Turpeentuottajat käyvätkin nyt kampanjaa, jossa turpeenkäytön vastustajat leimataan hölmöläisiksi. Kampanja on absurdi, sillä turpeen energiakäyttö on kovin lyhytnäköistä. Jos energiantarvettamme todella lähdettäisiin turpeella tyydyttämään, olisivat suomme muutamassa vuosikymmenessä loppuun kalutut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko kuollut turvekenttä enää käyttökelpoinen edes ihmisille Oli järkytys osua mustikkaretkella kammottavalle mustalle kentälle yllättäen oli kai hyvä hillasuo ennen. Kannattako sellaista rikkautta hävittää?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Margareta,

#8 - sinun on jo korkea aika vaihtaa ne piilossa olevat lasisi oikeanvärisiin!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Minulla ei ole värillä väliä. Tuollaista kommenttiä käyttämällä ohitat koko asian. Uskallan katsoa maailmaa omin silmin.
Mahdolliset lasit eivät ainakaan ole vaaleanpunaiset.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #20

Marareta,

ennakkoluuloissasi, mutuillessasi et näe muuta kuin omat perusteettomat kommenttisi - elis siis ohitat koko kokonaisuuden! - Lue ensin kokon aihe , yritä sitten kumota jotain - ja asialla - muilla kuin niillä "ei-vaaleanpunaisilla"...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Osuvan nimen annoit minulle.
Sinun kokonaisuutesi tosiaankin ohitan kirkkaasti näkökulmani on globaali. Enkä ota vastaan mitään luentakomennuksia tai keskusteluohjeita keneltäkään. Rahalskelmat ei kiinnosta tippakaan.
Hätätapauksessa selviän rahattakin kun se tippuu taivaalta, tosiystävät auttavat tarvittaessa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #71

Margareta,

ole hyvä ja kirjoittele noita "rahalaskelmiasi" jonnekin muualle kuin tänne blogilleni, tks.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #21

Margareta,

lue ensin #8 - ja ajatuksella - kun näet kaikki soiden hyväksikäytöt vain "mustana" mustikattomuuuksilta...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

En minä mitään kahdeksikkoa näe!

Eero Mattila

Kuollut? Eihän turvesuo mihinkään kuole. Turpeenottaja on sitoutunut joko ennallistamaan eli käytännössä tukkimaan kuivatusojat, metsittämään (taimikko kasvaa paljon paremmin kuin veden vaivaamalla suolla, puut sitoo hiilidioksidia jne) tai vaikka tekemään lintukosteikon...
- Turvesuolla kehitettyjä vapon menetelmiä vesien puhdistukseen käytetään nykyisin myös mm. kaupunkien hulevesien puhdistukseen. Eipä ihminen ole kaupungissakaan päästötön ja energiaa menee valtavasti...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Kaikki kasvit ja linnusto ym. elolliset oliot palautuvat?
Siinä olen sama mieltä, että kaupungeissakin menee energia valtavasti kaikkeen tarpeettomaankin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kalevi,

"olisivat suomme muutamassa vuosikymmenessä loppuun kalutut" - päinvastoin:

Suo syntyy uudestaan:

"Kerran kuokittu, iäksi menetetty? Suo uudistuu siinä missä metsä, mutta hitaammin. Ilmastonmuutosta hillitsevä hiilinielu siitä kehittyy jo muutamassa vuodessa":

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/suo...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Väitteesi siis kuului että turpeella saavuttaisimme energiaomavaraisuuden. Lasketaanpa.

Liikennepolttoaineita käytämme 60 TWh vuodessa. Jos tuo tuotetaan turpeesta kaasuttamalla, on hyötysuhde 30%, eli primäärienergiatarve 200 TWh.

Sähkön tuonti 20 TWh, lauhdevoimalan hyötysuhde 40%, turvetta 50 TWh.

Lisäksi kaasua ja kivihiiltä tuodaan reilu 60 TWh.

Yhteensä 310 TWh. Suomessa turvetta kaikkiaan 13000 TWh. Nähdään että varanto riittäisi vain 40 vuodeksi. Sen jälkeen meillä olisi putipuhtaaksi kaluttu maaperä ja taas valtava tuontienergian tarve. Ilmastopäästömme olisivat taivaalliset. Todellista hölmöläisen hommaa.

Nuo blogissasi muut turpeelle ehdotetut hyödyntämismenetelmät toki ovat kannatettavia, mutta energiantuotannossa polttamisesta pitää pääsääntöisesti päästä eroon, mukaanluettuna turve.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #24

Kalevi,

kiertelet taas toisella rätingilläsi "soiden loppuunkaluamistasi" - päinvastoin:

"Turvetta voidaan käyttää energiaksi niin, että Suomen suot ovat yhteen laskettuina kestävästi hiilinielu. – Jos turve otetaan reheviltä turvekankailta, ojitetuilta soilta ja suopelloilta ja alueet ennallistetaan käytön jälkeen, turpeen ilmastovaikutus on selvästi fossiilisia polttoaineita pienempi.Niko Silvanin mukaan suurin osa ojitetuista soista ja suopelloista on menettänyt luontaisen hiilensidontakykynsä ja päästää paljon kasvihuonekaasuja. Noita paikkoja kannattaakin kuokkia. – Etenkin metsäojitettua, riittävän paksuturpeista suota on Suomessa niin paljon, ettei karuihin luonnontilaisiin soihin välttämättä tarvitsisi kajota.Uudet tuotantotekniikat saattavat parantaa turpeen hiiliyhtälöä entisestään. Perinteisesti turve on jyrsitty hitaasti suurilta kentiltä, jolloin myös kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret. Ne pienenevät, jos suo tyhjennetään kerralla pohjaan asti."

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/suo...

Suomen bioenergiapotentiaali on 58100 TWh (13000 TWh teknisesti käyttökelpoiset turvevarat), joten varanto riittäisi n. 190 vuodeksi. - Turpeen vuotuinen kasvu taas on 40 TWh ja vuotuinen käyttö 20 TWh - ei siis lopu koskaan.

Suomen käyttökelpoiset turvevarat sisältävät 13 000 TWh energiaa. Selkokielellä tämä määrä vastaa samaa energiavarastoa kuin kaikki Pohjanmeren todennetut öljyvarat yhteensä. On hyvä myös huomioida, että turve ei ole öljyn tavoin fossiilinen polttoaine, vaan hitaasti uudistuva luonnonvara, joka lisääntyy vuosittain 40 TWh:n vuosivauhdilla. Turvetta on tällä hetkellä 0,6 % Suomen suovarannoista, joka energiana tarkoittaa 20 TWh:ta.

Toinen asia on se, kannattaako sitten turpeen tuotantoa kustannusten nousun vuoksi paljoa nostaa yli 25 TWh/v. Voihan noilla numeroilla lasketella, mutta: tarkennettuna: sähkön t u o n n i n suhteen olisimme siis ainakin yhdessä hakkeen/pelletin/karsitun puun kera täysin omavaraisia. Ei nyt sentään tarvitse ryhtyä hölmöilemään...

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

file:///C:/Users/Marjatta/Downloads/1%20Vapo%20Yli...

https://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2011/09/PMA31...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kalevi,

kiitos tarkennuksestasi! - Päivitin jutun alun muotoon "Turve riittäisi tekemään meistä osaltaan energiaomavaraisiakin." - Itse väitit "saavutetaan omavaraisuus" - kyse oli "saavutettaisiin" - summa summarum: teoria on teoriaa - "-isi" - ja käytäntö käytäntöä. - Eikä kaikkia munia sittenkään samaan koriin...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Käyttökelpoinen" kenelle? mihin lähtevät suon varsinaiset asukkat jolle Jumala sen tarkoitti elinpiiriksi. Katso Raamatusta mitä Jumala sanoi.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Margareta,

meillä riittää yllin kyllin luonnonsuojelualueita, samoin Natura 2000 alueita (ne eivät ole tiukasti rajattuja luonnonsuojelualueita siksi, että niissä on mahdollista rajatusti mm. metsätalous) - Etkä ole ilmeisesti tutkinut Raamattuakaan:

Ihminen on luotu luomakunnan herraksi, viljelemään ja varjelemaan maata, kantamaan vastuuta luonnosta, yhteiskunnasta, koko maapallosta, toisin sanoen koko inhimillisestä kulttuurista (1. Ms. 2:15).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nimenomaan, Jumala luovutti vastuun luomakunnastaan ihmiselle. Siis ihmisen luoma kulttuuri pitäisi pitäisi toimia vastuullisesti. Siltäkö mielestäsi näyttää? Jotkut herrat ovat valmiita ryöstömään maapallolta minkä suinkin irti saavat muista laijesta tai lajikumppaneistaan piittamatta. Maapallomme keukoja tuhotaan, kartso millä vaudilla sademetsiä tuhotaan ja niiden asukkaita häädetään kotisijoiltaan tai kuolevat sukupuuttoon.
Kertomus Nooan arkista korostaa myös ihmisen vastuuta luonnosta ja sen moninaisuudesta.
Luonnonsuojelijat yrittävät epätoivoisesti taistella rahan ja herrojen valtaa vastaan. Ei riitä, että on jotain luonnonsuojeluplänttejä museoituna säästyy.

Entä sanoiko Jeesus: kilpailkaa, kehittäkää kilpailukykyänne, että voitte viedä köyhältä leskeltä viimeisenkin roposen? Ei, vaan kehoitti jakamaan ylimääräisen paidankin sille jolla ei ole ainuttakaan.
Suuttuneena hän kaatoi voittoa käärivien rahanvaihtajien pöydät.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #23

Margareta,

huh, nythän on kyse Suomen turvetuotannosta ja sen mielekkyydestä meillä sen polttoenergiana käytöstä - 'viherpiipertäjät' eivät pysty muuttamaan maailman tuhoutumista piirunkaan vertaa - ei kannata ryhtyä koko maailmaa syleilemään oikoseksi - siinä palaa vähän muuutakin kuin omat näppinsä - pysyisivät nyt edes Suomen rajojen sisällä...

Jos lukisit sitä Raamattua hiukankaan lisää honaisit: "tämä maa on tulelle talletettu" - siitäkin huolimatta "kasvattelen tänään sitä omenapuuta, vaikka huomenna jo..."...

Aiempi moottoni oli - on edelleenkin: "Rakastan - siksi elän". Montakohan näkökohtaa löydät ko. mietteestä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #53

Minulla se on päinvastoin; elään rakastaakseni. Ja vihaan sen joka tuhoaa rakastamani.
En tietenkään voi sulkea silmäni siitä mitä muualla maaimassa tapahtuu. En ole mikään Raamatun asiantuntija ja luen pätkän joskus kun huvittaa.
Missä siellä Lähi-Idässä omenapuita kasvatettiin? Luulin sielläpäin
pikemminkin kasvavan granaattiomenia.
Eiks se ollut Luther joka kehoitti omenapuuta istuttamaan? Eli tarkoittanee, ettei pidä luovuttaa vaikka tehtävä tuntuisi toivottomalta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #56

Margareta,

ok juu, eräs viite rakastamisesta - rakastaminenkin vaatisi kyllä sinänsä vielä aivan oman aiheensa ja määritelmänsä - toisella otsikolla...

Vihata sinun ei sensijaan kannattaisi- vihastua voit, kunhan se ei mene "yön ylikin" jatkuvaksi...

3.Moos 19:17 Älä vihaa veljeäsi sydämessäsi, vaan nuhtele lähimmäistäsi, ettet joutuisi hänen tähtensä syynalaiseksi.

Room 13:4 sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Puuviittaus tuossa yhteydessä kuuluu vanhoihin 'kansanviisauksiin'...

Juu, Lutherhan hän omenapuita - sai kait vinkkejä kiinalaisilta - nimim. "taipumaton", "toiveikas", jne. ...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Yllin kyllin luonnonsuojelualueita? Ulkosaaristoon ja tuntureilleko ne suon lajit voivat muuttaa? Soita on suojeltu varsin vähän ja varsinkin joitakin harvinaisia, reheviä suotyyppejä on hyvin pieniä aloja suojelussa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #30

Esa,

vajaa kymmenesosa Suomen pinta-alasta on jo suojeltua. Mihin sinä lisää tarvitsisit? - suotkinkos ls.-alueiksi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Tarvitsetko sinä lisää tavaraa ja kulutusta. Minä tulen toimeen vähemmälläkin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #67

Margareta,

ei nyt ole kyse tavaroista eikä romppeista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #68

Mistä sitten? Harakoilleko turvetta poltat.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #75

Margareta,

sri, jälleen asiaton komentti. Seuraavan poistan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Mihin sinä tarvitset yli 90%?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #78

Margareta,

"Mistä sitten? Harakoilleko turvetta poltat.", heh...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Missähänkohden Raamatussa kielletään turpeenkäyttö astojen lämmityksessä, voisit tarkentaa.

Tuskin Lähi-idässä tiedettiin turpeesta yhtään mitään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turve otetaan suosta jossa elävät miljoonittain jumalan luomia. Ensimmäisessä moosksen kirjassa, jos oikein muistan, Jumala luovutta vastuun muista luomistaan eliöistä ihmiselle, kehoitti vanhan raamattukäännöksen mukaan viljelemään ja varjelemaan maata.
Jumala siis luovutti vastuun ihmiselle, se tarkoittaa, ettei hän ole puuttumssa pelin kaikkiin yksityiskohtiin. Mutta Jumala tai Jumalat suuttuvat kun näkee tämän hävityksen kauhistuksen. Hirmumyrskyt voimistuvat vedenpaisumus on tulossa, muut ihmiset eivälitä varoituksista vaan jatkavat tuhon tiella uskovat vaan taloudrlliseen kasvuun jakilpaievat kakkupalastaan ja asevarustelusta ja käyvät kammottavia sotia... Mitä varten? Raha kun palvovat ihan kun Mooseksen kansa joka palvoi kultaista vasikka, se sentään oli joku veistos, Nykyraha siirtyy salamanopesti pilvipankista toiseen.
Tolkutonta tohelointia.
Luuletko,että Raamattu on joku lakikirja tai käytösopas? Lähi- eiole turvesoita eikä suomess kasva viikunapuita. Pahasti erehdyt jos luulet tämän maailmankirjllisuuden kalassikon olevan joku maatalousopas.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #36

Minä en luule mitään, sillä moni turvesuonpohja on otettu maanviljelykseen ja viljelemättömät pohjat metsittyvät luontaisesti, ainakin tuossa kilometrin päässä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Hillaakin tietty keräät ämpäreittäin. Mun mummoni kertoi että Kärsämäen pappilassa jossa vietti lapsena jotain kesiä, hillaa oli tynnyreissä talven varalle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #51

Minä tiesin Kärsämäen hillasuot, mutta soiden ojitusten myötä kahdenvuden jälkeen ei marjoja ole tullut.
Pakkastalven jälkeen tuli yleensä hyvä hillavuosi, joskus jopa emikukat puuyyuvat,

Hilla kukkii samaan aikaan tuomenkanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Aikoinaan Haapaveden ojitetuilla soilla ei löytynyt kuin vähän lehtiä.
Kun tulin mustalle "hyödynnetylle" turvekentälle järkytyin niin, että rupesin kulkemaan päinvastaiseen suuntaan, jossa suota olisi riittänyt kymmeniä kilometrejä. Mustikoita sentään vielä löytyi jonkin verran.
Minulle hilla on harvinainen herkku. Luulisi sen kauppahintakin ylittäisi polttoturpeen jos suota halutaan "hyödyntää".

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #37

Aimo,

kuten huomaat, Margareta ei vastaa kommenttiisi, vaan selittelee ympäripyöreästi Raamattua tämän aiheen vierestä. - Jos kaikki se, mitä Jeesus tällä maanpäällä elinaikanaan teki, kirjattaisiin, ei se mahtuisi tähän raamiinkaan:

Joh 21:25 On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

En sentään koko ajan voi vastailla kaikkiin viesteihin, Välillä on muutakin tekemistä.
Raamattuahan on kirjoitettu jo aika päiviä sitten, kukaan ei tiedä mitä Jeesus kohta kohdalta teki. Mutta voihan sitä kuvitella ja fiktioita kehitellä. elokuvia ja romaaneja aiheesta riittää.
Vai sinun mielestä suo ei kuulu Luojan luomakuntaan? Pitkällepä olet vieraantunut. Minä en kirjoita asian vierestä, päinvastoin olen asian ytimessä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #66

Margareta,

kirjoitat taas asian vierestä. - "Vai sinun mielestä suo ei kuulu Luojan luomakuntaan?" - tämä on hyvä esimerkki sinun mietteistäsi, ei minun.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Terve turve:

https://www.vapo.fi/blogi/posts/61/terve_turve

TUTKITTUA TIETOA TURPEESTA:

https://turveinfo.fi/

Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012) :

http://hameenliitto.fi/sites/default/files/nettiin...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Turvetuotanto kestävällä pohjalla

Suomessa sijaitseville turvemaille muodostuu vuodessa noin sata miljoonaa suokuutiometriä turvetta. Toisaalta turpeen vuotuinen käyttö taas on vajaat 70 miljoonaa suokuutiometriä. Vuosittain jää siis reserviin noin 30 miljoonan suokuutiometrin verran. Turvetuotanto on täysin kestävällä uralla Suomessa, ja samoin esim. Virossa ja Ruotsissa.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan turvetuotannon aiheuttama fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli Suomessa vuonna 2008 0,7 % (28 t/a) fosforikuormituksesta ja 1,0 % (724 t/a) typpikuormituksesta. Eniten fosfori- ja typpikuormitusta aiheuttaa Suomessa maatalous.

Saarijärven reitillä on tutkittu alueellisesti turvetuotannon merkitystä vesistön kuormittajana. Turvetuotannon osuus maankäytöstä alueella on 0,9 %. Turvetuotannon osuus Saarijärven reitin koko fosforikuormituksesta on 1,4 % ja typpikuormituksesta 1,9 %. Samoin maatalous on täälläkin se ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja.

Ja nämä kaikki tutkimukset on tehnyt Suomen Ympäristökeskus, ei turvetuottaja. Näistä luvuista voi hyvin nähdä turvetuotannon hyvin vähäiset päästöt verrattuna muihin. Eli kääntäen tuo Saarijärven reitin kuormitus. Muualta kuin turvetuotannosta tulee päästöjä kokonaismäärästä fosforin osalta 98,6 % ja typen osalta 98,1 %. Otin siksi tuon kyseisen Saarijärven reitin esimerkiksi, koska sitä aluetta Suomen Ympäristökeskus on ehkä eniten tarkkaillut ja toimii näinollen hyvänä esimerkkinä."

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Turvetuotannon jälkeen upea lintujärvi

Onko kukaan täällä keskustelussa mukana oleva käyny Ähtärissä. Siinä melko liki Ähtärin Mesikämmenen aluetta on Riitasuo, josta turve on otettu loppuun. Se on liki ensimmäisiä avattuja turvesoita. Nykyään siellä on upea iso lintujärvi. Paljon Mesikämmenessä käyviä matkailijoita poikkeaa ihailemassa tuota lintujärveä. Osa entistä tuotatoaluetta on otettu maatalouskäyttöön. Lähinnä emolehmien laidunmaaksi. Noita lehmiä perheiren lapset etenkin ihailee, monille kaupunkilaaselle eka kerta kun noin läheltä näkee maatilan eläimiä. Muistan hyvin nuorena ollessani kuinka toi Riitasuo oli kaikkien vihaama hallanpesä ja kaikki oli tyytyväistä kun Vapo tuli ja sai käyttöönsä nevan. Se on tuonut työtä lähiasukkaille ja urakoitsijoille ja nyt on mitä kaunein paikka, varsinkin se järviosuus missä lintuja on todella paljon. En ymmärrä näitä turpeen vastustajia. Mistään vesistöpäästöistä ei oo ollut havaintoja. Kyl ne päästöt tuloo maataloudesta."

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ihmiset, jotka luulevat yhä, että halla tulee suolta eivät ymmärrä alkeellisiakaan fysiikan lakeja.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Esa,

"Ihmiset, jotka luulevat yhä, että halla tulee suolta" - väite on ikiomasi...

"Kylmä ilma painuu lämmintä ilmaa raskaampana alaspäin ja erityisesti hallanarkoja paikkoja ovat l a a k s o t - esim. laaksosuot - joihin kylmä ilma laskeutuu, mutta sen sijaan kukkulat ovat vähiten hallanarkoja, koska kylmä ilma ei pääse nousemaan kukkulan päälle vaan ympäröi kukkulan. Halla johtuu poikkeuksetta ilman alhaisesta lämpötilasta, koska kylvöä ei suoriteta ennen roudan sulamista. Erityisesti yöaikaan keväällä voi olla hallanvaara, koska tavallisesti vuorokauden alhaisin lämpötila koetaan yöaikaan. Suomessa hallaa aiheuttavat pohjoissuunnasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat pohjoisia kylmiä ilmamassoja, mutta myös pilvettömät yöt, jolloin maaperän ja ilmakehän varastoima lämpösäteily karkaa avaruuteen ja alentaa maanpinnan lämpötilaa."

"Turvemaalla esiintyy hallaa herkemmin kuin mineraalimaalla, sillä turve johtaa lämpöä huonosti varsinkin kuivana. Hallaa voidaan torjua vesisadettimilla (hallantorjuntakastelu) ja viljelmien ylle levitettävillä harsokankailla. Hallalle vähemmän alttiita paikkoja ovat kukkulat ja vesistöjen ja merien rannat - sen sijaan laaksot ovat hallalle kaikista alttiimpia."

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomen valtavasta turvevarannosta,ainakin 5.5 milj.ha, on käytössä vaivaiset 70 000 ha. Kansallinen " bioenergiapommi" makaa joutilaa suutarina.
Siitä on pääosin kiittäminen vihreitä.
Ainoastaan hölmöläiset eivät käyttäisi tätä massiivista varantoa korvaaman tuonti hiiltä ja öljyä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Luulisi olevan hölmöimmillekin selvää, että koko maan soiden ja metsittyneiden ex-soiden laskeminen varannoksi ja valtava meuhkaus sillä luvulla on valehtelua tai täyttä idiotiaa. Turvetuotantoon kelpaavasta alasta on jo huomattava osa käytössä. Jokainen suo ei sovellu turvetuotantoon, ainakaan kannattavaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vai makaa joutilaana miljoonien olioiden asuinalue? Koko ajanhan sitä käyttävät kaikki jotka siellä elävät.
Älä katso itseäsi peilistä, maailmassa on muitakin.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Turvetuotannossa on ollut omat ongelmansa 60-80 luvulla kuten kaikessa muussakin suuren mittaluokan toiminnassa. Vesistöhuolto, ennallistaminen, pölyäminen yms. asiat olivat ongelmana.

Mutta ajat ja ympäristövaatimukset ovat muuttuneet, samoin konekanta. Nykyisellä tietämyksellä, hyvällä tutkimuksella ja riittävän järeällä kaivinkoneella luultavasti pystyttäisiin tekemään riittävät ja toimivat vesijärjestelyt, estämään kiintoaines valuma vesistöihin, ennallistamaan suo turpeen noston loputtua, estämään lehtipuusuojakaistoilla tomun kulkeutumista yms. Teollisuuden päästörajat ja päästöt ovat laskeneet 79-80 luvulta radikaalisti tähän päivään mennessä. Yleisön vaatimus ja viranomaisvaatimukset ajaisivat samaan turpeennoston ja polton osalta.

Turve on valitettavan aliarvostettu energiantuotantotapa ja liian vähän kehitetty/tutkittu raaka-aine.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jani,

varteenotettavia näkökohtia! - Ympäristön ja ilman laadusta on turpeenkin noston ja käytön eri vaiheissa huolehdittava tarkastuksinkin yms. kaikesta ao. teknologian kehityksestä huolimatta...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Lintujärvi / Liminka

Terveiset Limingan liepeiltä tänne keskustelupalstalle. Olen seurannut mielenkiinnolla näitä turpeesta käytäviä keskusteluja monilla palstoilla. Samoilla mietteillä olen matkassa kuin kirjoittaja Inhakin. Voin nimittäin kertoa että Limingalla on perustettu lintujärvi entiselle turvetuotantoalueelle. Alue on nimeltään Hirvineva. Muistelen että joskus 1990- 1995 välisenä aikana suopohjalle alkoivat rakentaa padottamalla pientä järveä linnuille. Se oli ensin hyvin pieni järvi mutta nykyisin pinta-ala on kai jo reilusti yli 100 hehtaaria. Lintuja on aivan valtavasti. Sanoisin näin suurena luonnon ystävänä että lintujärven rakentaminen oli oikeaan osunut ratkaisu. Itse en vastusta turvetuotantoa vaikka luonnon ystävä tosiaan olenkin ja tykkään liikkua luonnossa, vaellella ja yöpyä luonnon keskellä. Ymmärrän että turvetta tarvitaan voimalaitoksiin. Työtä tämäkin suo aikoinaan toi monille ihmisille. Tuotanto työllisti ja ajot voimalaan työllisti. Suon kunnostus työllisti. Suon kuntoon laitto ja kunnossapito työllisti. Tosi iso asia pienille paikkakunnille. Ja nyt alue tuo matkailijoita ja he jättävät rahaa paikkakunnalle kauppoihin ym.

Hirvineva on oiva esimerkki siitä, kuinka se tuo retkeilijöitä ja matkailijoita ja luonnon ystäviä ihailemaan lintuja. Ei ihmisiä silloin liikkunut suolla kun se oli vielä koskematon mutta nyt kun turve on pois ja tilalla kaunis järvi jossa linnut viihtyy niin näkee kuinka ihmisiä käy alueella tosi paljon ja se alkaa hyödyttää jo paljon matkailumielessä. Soita on joka paikassa tarjolla mutta tällaisia lintujärviä ei ole. Mielestäni hienoa että saatiin paikkakunnalle tällainen matkailupyydys. Monet kaupunkilaismatkailijat jotka on pienten lasten kanssa liikkeellä sanovat kuinka hienosti alue on suunniteltu. Autotie menee pitkin lintujärven rantaa pitkän matkan joten pikku lapsetkin pääsee seuraamaan lintujen elämää aivan vierestä. Ja alueella on pitkospuilla tehty luontopolku jota pitkin on helppo liikkua, on nuotiopaikka, paljon luonnosta kertovia opastustauluja, on lintutorni jne. Tulkaa kaikki viihtymään Hirvinevan entiselle tuotantoalueelle!"

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Turvetuotanto ei pahin likaaja

Ähtärinjärven valuma-alueeseen kohdistuvasta fosforikuormituksesta tulee suurin osa maataloudesta 41 %, luonnonhuuhtoumasta 26 % ja haja-asutuksesta 15 %. Turvetuotannon osuus on noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Ähtärinjärveen kohdistuvasta typpikuormituksesta tulee ylivoimaisesti suurin osa maataloudesta eli 36 %, luonnonhuuhtoumasta 34 % ja laskeumasta 20 %. Turvetuotannosta syntyy noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Mitä taas tulee kiintpainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule. Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä. Ja ilman mitään pidättimiä, altaita, pintavalutusta kuten on turvetuottajilla. Valuma-alueesta vain vajaa 4 % on turvetuottajilla, muut on maa- ja metsätaloudessa.

Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi. Totuus on vaan se, että me itse ranta-asukkaat likaamme enemmän vettä kuin turveteollisuus. En tiedä mistä joku kirjoittaja saa päähänsä että turve on se pahin. Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen. Toki turvetuottajat hyvin hyvin pienellä osuudella on mukana päästöillään, mutta se ei ole läheskään se pahin.

Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan."

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Vesistön rehevöityminen

Veden rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvin perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saannista. Pääasiassa nämä ravinteet ovat TYPPI ja FOSFORI. Luontoon ravinteita pääsee JÄTEVESIEN, MAA- JA METSÄTALOUDEN LANNOITTEIDEN ja ILMAN LASKEUMAN mukana. Rehevöitymisen seurauksena rantakasvillisuus tiivistyy, vesistön leväesiintymiset voivat yleistyä, kuten myrkylliset sinilevät. Lisäksi seurauksena tulee muutoksia kalakantoihin ns. roskakalojen, kuten SÄRKIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY sekä talvella esiintyy happikatoa.

Rehevöitymisen seurauksena kasviravinteita kertyy vesistöön, jonka johdosta vesieliöt runsastuvat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi rehevöityminen kiihdyttää veden muuta eliötoimintaa. Veden kasviplanktonin määrä lisääntyy ja yhteyttäminen voimistuu. Veden fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuu myös muutoksia. Lämpötilan kohoaminen voi myös lisätä rehevöitymistä ekosysteemissä.

Rehevöityminen on ihmisen aiheuttamaa häiriötä ja rehevöitymistä voidaan pitää vesistöjen pahimpana ongelmana Suomessa. Pintavesistämme noin viidesosa on rehevöitynyttä. Rehevöityminen uhkaa vesien monimuotoisuutta. Rehevöitymisellä on vaikutus niin järvien kuin meren kaikkiin lajeihin. Suomessa on maailmanlaajuisesti vertailtaessa paljon pieniä ja matalia järviä. Nämä järvet rehevöityvät helposti. Suomen vettä sataa vuodessa enemmän kuin sitä haihtuu eli meidän ilmastomme on humidi. Vuotuisesta 660 mm:n suuruisesta sademäärästä noin puolet haihtuu ja toinen puoli valuu pintavaluntana vesistöön tai maaperän kautta pohjaveteen. Suomen maastonmuotojen ja haihdunnan vähäisyyden vuoksi järvet ja muut vesistöt peittävät pinta-alasta kymmenesosan.

Vesiekosysteemin peruspiirteitä ovat aineen kierto ja energian virtaus, jotka ovat avaintekijöitä ekosysteemin toiminnan kannalta. Vesiekosysteemi saa tarvitsemansa ravinteet maaperästä ja ilmakehästä. Veden ominaisuudet ovat riippuvaisia siitä millainen valuma-alue sitä ympäröi ja miten ihminen sitä muokkaa toiminnallaan. Vesiekosysteemin energia on peräisin valuma-alueen orgaanisista aineista sekä vedessä elävien kasvien ja levien yhteyttämisestä. Vesistön hajottajabakteerit sekä vesieliöt hyödyntävät tätä energiaa.

Mistä rehevöityminen johtuu

Vesistöjen rehevöityminen johtuu pääosin MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ sekä viemäriverkoston ulkopuolelle jäävästä asutuksesta. PELTOJEN LANNOITUS aiheuttaa pintavaluntaa, jonka mukana fosforia ja typpeä pääsee vesistöön. Maaperän laatu ja maanpinnan muodot yhdessä käytetyt viljelytekniikat vaikuttavat suuresti huuhtouman määrään. Vuodenajalla on myös vaikutus huuhtouman suuruuteen. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat maan happamuus ja ionikoostumus sekä kemialliset seikat. Unohtamatta maaperän ilmavuutta, lämpotilaa, veden varastointikykyä ja fysikaalisia ominaisuuksia. Muita vesistöjä rehevöittäviä haittoja ovat hiilen poltto, joka synnyttää typpiyhdisteitä. Typpiyhdisteet joutuvat vesistöihin laskeumien kautta. Jätevesien mukana vesistöön joutuu fosforia, vaikkakin nykytekniikalla se on mahdollista poistaa jätevesistä kokonaan."

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Turvetuotannon päästöt vähäisiä:

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/250

"Päästöt metsätaloudesta

Keskusteluissa ja kommenteissa on tullut esille selkeästi, kuinka metsätalousmaiden perusojitukset ja yhä uudelleen ja uudelleen vuosien mittaan tehtävät kunnostus-ojitukset tuovat vesistöihin suuret typpi- ja fosforipäästöt sekä kiintoaine- ja humuspäästöt.

Tuonkin nyt keskusteluun mukaan seikan, mitä tapahtuu silloin kun metsässä suoritetaan päätehakkuu. Suomessahan sataa keskimäärin noin 600 mm vuodessa. Tutkimusten mukaan metsä haihduttaa sadevedestä yli 50%. Laskettuna puuston haihduttama vesimäärä on täten noin 3000 m³/ha/vuosi. Toisten tutkimusten mukaan 1 kg kuivaa kasviainesta tarvitsee kehittyäkseen 200-1000 kg vettä.

Suomessa metsä kasvaa noin 10 m³/ha vuodessa, josta päädytään siihen, että puiden haihduttama vesimäärä on 1000-5000 m³/ha vuodessa. Kun puusto poistetaan jää haihduttamatta tuhansia kuutiometrejä vettä hehtaaria kohti. Jos kaikki tämä vesi jäisi maastoon, syntyisi hakkuualueelle kymmenessä vuodessa 3 m syvä järvi. Vesi siis valuu jokiin ja vie nopeasti mukanaan liukoisia ja hienojakoisia aineita, jotka ovat varastoituneet kasvillisuuteen ja kallioperään. Kolloidisesti liuennut humus ja ravinteet kulkeutuvat järviin ja mereen. Huuhtoutumista lisäävät tietysti vielä se kun hakkuualueella tehdään aurauksia.

Hedelmättömäksi tullut metsämaa tarvitseekin siksi lisälannoitusta kun puun tuotanto aloitetaan uudelleen. Ja jälleen huuhtoutuu lannoitteista päästöjä vesistöihin. Nykyisin on alkanut yleistyä myös kantojen repiminen irti maaperästä, ja hakkuualueen maaperä on tässäkin tapauksessa avoinna sille, että vesi huuhtelee ja kuljettaa "ne pahat aineet" jokiin ja vesistöihin. Tässä tarvittaisiin vähintäänkin yhtä tehokkaita vesiensuojelutoimia kuin turvetuotannolla on käytössään kuten laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä. Näitä kun valitettavasti ei ole. Tälle asialle pitäisi tehdä pikaisesti jotain.

Metsämaat ja niiden vesistöpäästöt pitäisi saada samanlaisen lupakäsittelyn piiriin kuin on turvetuotantokin. Maa- ja metsätalouden harjoittajat saavat riehua kuinka haluavat, eikä kukaan puutu siihen samalla aktiviteetillä kuin turvetuotantoon. Turvetuotannon päästöt ovat tarkan valvonnan alaisia ja monenlaiset lupakäsittelyt läpikäyneitä. Olisipa maa- ja metsätaloudella yhtä tiukat normit niin vesistöjen tila olisi täysin toisenlainen kuin se nykyisin on.

Jos taas hiukan vaihteeksi laskeskellaan. Koska Suomessa avohakkuita on keskim.1500 neliökilometrin alueella, niin tuo hakattu alue lisää jokien virtausta useitten vuosien ajaksi noin 500 miljoonan kuutiometrin vuotuisella määrällä. Esimerkin vuoksi tämä kyseinen vesimäärä vastaa noin kaksinkertaista määrää mitä esim. Aurajoen virtaama on. Tuollainen "ylimääräinen" vesimäärä kuljettaa mukanaan kymmeniä tuhansia tonneja humusta ja tietenkin lisää ravinteitten huuhtoutumista vesistöihin.

Metsä- ja maatalouden päästöt ovat melko monimutkainen tapahtumaketju, mutta tutkimuksilla voidaan todeta niiden valtava osuus kokonaispäästöistä vesistöihin ja kuten nimim. "Ranex" totesikin niin viimein ne kulkeutuvat Itämereen joka on yksi koko maailman pahimmin saastuneista meristä. Aivan kiistatta on monien eri Itämeren ympärysvaltioiden tutkimuksissa tullut selville, että maatalouden päästöt ovat ylivoimaisesti pahin saastuttajataho. Lisäksi tulevat sitten jätevedenpuhdistamojen, laivojen, asutuksen jne päästöt. Turvetuotannon päästöt eivät ole vaikuttava tekijä."

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/275

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Vihreätkin heräämässä maatalouden suurien päästöjen vaikutukseen:

https://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/275

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sen arteen olisit valmis muuttamaan rahaksi. Mitä sitten kun kaikki aarteet tai luojan lahjat on rahaksi hyödynnetty?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Margareta,

miksi et tutustu ao. teksteihin - ajatuksella?. Eihän nyt kukaan suinkaan ole hyödyntämässä rahaksi kaikkia Luojan lahjoja! Miksi esittelet jälleen vain olkiukkojasi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mutta suurimman osan. Tiedätkö miten paljon lajeja kuolee sukupuuttoon?
Mutta ei hätä: Nasa on löytänyt seitsämän uutta maankaltaista planeetta. Sinne vaan uutta helvettiä perustamaan!

Käyttäjän mikaelmanninen kuva
Mikael Manninen

Ilmeisen harva on jaksanut lukea tuon Kauppilan ja muiden artikkelin, jonka väitetään antavan "turpeentuotannolle puhtaat paperit". Sitä se ei suinkaan tee. Tutkimuksessa lähtökohta nimittäin jo lähtökohtakin on, että turvetuotanto aiheuttaa vahinkoa vesistöille:

"Peat extraction activities and the related drainage of the peatlands are known to result in an increase in water flow from the peat production sites, stronger peakedness of the hydrograph, and in the export of suspended solids and dissolved organic matter (see e.g., the review by Kondelin 2006)."

Itse tutkimus käsittelee tutkimusjärvien sedimenttejä (ei siis turvetuotannon vesistövaikutuksia) ja lopputulos on, että _tutkimusjärvissä_ ei havaittu turvetuotannosta johtuvia eroja. Tähän annetaan kuitenkin selitys: paikallisissa olosuhteissa turvetuotannon aiheuttama kiintoaines päätyy yläpuolisiin osiin vesistöä. Kyse ei siis ole siitä, että vesistöä pilaavaa kiintoainesta ei syntyisi:

"The lack of major impacts on sedimentation results at least partly from the limited extent of peat extraction sites in the catchment. Furthermore, some of the inputs will be lost by sedimentation in the upstream basins before reaching the study lake. Upstream basins are important in managing the downstream effects of sedimentation and the landscape position of the impacted lake has an effect on the results of this study as well."

Koko tutkimuksen voi lukea täältä ilman maksumuuria: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikael,

ko. tukimuksen loppupäätelmähän toki on:

"Conclusions

Contrary to the perceptions of many local residents and summer home owners, the results show that peat extraction has not resulted in excessively thick lake sediment deposits at any of the coring locations in the impacted lake when compared to the reference lake. Similarly, no differences were found when the recent increases in carbon accumulation were compared between the peat extraction-impacted and the reference lakes. This is not due to sedimentation dynamics (short residence time and shallowness of the impacted lake) because coring site-specific reference accumulation rates were used in the calculations. The lack of major impacts on sedimentation results at least partly from the limited extent of peat extraction sites in the catchment. Furthermore, some of the inputs will be lost by sedimentation in the upstream basins before reaching the study lake. Upstream basins are important in managing the downstream effects of sedimentation and the landscape position of the impacted lake has an effect on the results of this study as well. More studies with lakes in different settings are therefore needed before more general conclusions can be made.

The use of sediment records and the pairwise comparison allowed identification of a regional pattern of impacts that is closely related to the history of land use, particularly forestry, in the region. A reference site and adequate dating control reduce the risk of attributing all detected changes to the stressor of primary interest. Modern forestry practices increased the extent of soft, organic-rich bottom zones and eutrophication in the lakes. The approach also allowed identification of possible transient signs of the starting phase of peat extraction in the chemical and chironomid records of the impacted lake. The recent changes in chironomids and diatoms in the 2000s and 2010s point to eutrophication and deterioration in benthic conditions. These ecological changes appear to have been caused mainly by drainage ditch network maintenance activities in the catchments, although other activities may play a role as well (peat extraction, summer homes). The aquatic effects of ditch maintenance clearly warrant further studies."

https://link.springer.com/article/10.1007/s12665-0...

Täällä lisää:

EFFECT OF PEATLAND DRAINAGE, HARVESTING, AND RESTORATION ON ATMOSPHERIC WATER AND
CARBON EXCHANGE:

http://www.wetlandshydrology.com/uploads/4/0/7/9/4...

ARTIFICIAL DRAINAGE OF PEATLANDS: HYDROLOGICAL AND HYDROCHEMICAL PROCESS AND WETLAND RESTORATION :

http://eprints.whiterose.ac.uk/485/1/holdenj7.pdf

Fluxes of Methane and Carbon Dioxide on eat-mining Areas in Sweden:

http://www.bioone.org/doi/full/10.1579/0044-7447-2...

Käyttäjän mikaelmanninen kuva
Mikael Manninen

Tämä oli loppupäätelmä näiden tutkittujen järvien osalta tässä tapaustutkimuksessa. Tutkimus ei kuitenkaan käsitellyt turveteollisuuden aiheuttamia haittoja ylipäätään vaan ainoastaan näitä kahta järveä. Tunnettuihin turveteollisuuden vesistöhaittoihin paneutuvaan katsaukseen viitataan kuitenkin heti artikkelin alussa. Lopussa selitetään miksi nämä tunnetut haitat eivät näy tutkimusjärvien syvänteissä:

"The lack of major impacts on sedimentation results at least partly from the limited extent of peat extraction sites in the catchment. Furthermore, some of the inputs will be lost by sedimentation in the upstream basins before reaching the study lake. Upstream basins are important in managing the downstream effects of sedimentation and the landscape position of the impacted lake has an effect on the results of this study as well."

Lainaan tähän Bioenergia ry:n Eija-Riitta Korholaa: "tutkimus ei anna kenellekään puhtaita papereita."

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #88

Mikael,

#89

P.S. Eija-Riitta Korhola ei ole Bioenergia r.y:n hallituksen, ei turvevaliokunnan eikä ao. yhdistyksen asiantuntijajäsen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Vastuullista kasvuturvetuotantoa

Satakunnan vaihemaakuntaakaavan aluevarauksista on herännyt keskustelua. Sääksjärven valuma-alueella Ulvilan Kullaalla sijaitseva Haukisuo on yksi esille nostettu alue.

Haukisuo on aikanaan ojitettu metsänkasvatusta varten ja kuivatusta on pidetty yllä ojia perkaamalla. Alueelta siis laskevat vedett nytkin Sääksjärveen.

Jos alueelle tulee turvetuotantoa, niin tullaan laskevat vedet puhdistamaan monivaiheisen käsittelyn kautta.

Jokaisessa sarkaojassa on lietetaskut ja sihtiputket, jotka huolehtivat alkupuhdistuksesta. Tämän jälkeen tuotantoalueen vedet kootaan laskeutusaltaisiin, joissa vesi viipyy pidemmän aikaa ja mahdollinen kiintoaine laskeutuu pohjaan.

Laskeutusaltaista vesi pumpataan pintavalutuskentälle, jossa vesi suotautuu pintaturpeen läpi ja mahdollinen kiintoaine ja ravinteet sitoutuvat turpeeseen ja pintakasvullisuuteen.

Pintavalutuskentän jälkeen vesi kulkee noin neljän kkilometrin matkan osittain ruohottuneita metsäojia pitkin ennen laskemistaan Sääksjärveen.

Haukisuolla tultaisiin tuottamaan kasvuturvetta. Kasvuturve on erityisesti Satakunnassa tärkeä tuote. Maakunnassa on kasvuturpeen jalostusta, joka työllistää useita kymmeniä henkilöitä jatkuvasti ja pitkäaikaisesti. Vastaavat laajat työllisyysvaikutukset ovat myyös turpeen nostossa ja kuljetuksissa.

Kasvuturvetta käytetään puutarhaviljelyssä kasvihuoneissa, joissa sen luonnonmukaiset kasvualustaominaisuudet ovat verrattomat.

Kotieläinten kuivikkeena turve on imukykyisyytensä ja bakteerivapautensa ansiosta vertaansa vailla. Esimerkiksi siipikarjantuotannossa sillä on hyvin myönteiset vaikutukset eläinten terveyteen.

Haukisuolle mahdollisesti tuleva turvetuotanto olisi pinta-alaltaan 50 hehtaaria. Se on noin promillen luokkaa Sääksjärven valuma-alasta. Tuotannossa vedet tultaisiin käyttämään monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, kun tilanne nyt on, että vedet laskevat ilman tällaista käsittelyä.

Sääksjärven asukkaat voivat olla huoletta turvetuotannon vaikutuksista. Se ei tule näkymään järven vedenlaadussa.

Tuotanto tultaisiin tekemään ympäristöviranomaisten myöntämien lupien ja seurantavelvoitteiden mukaan.

Timo Viinamäki
metsäjohtaja
A.Ahlström Kiinteistöt Oy
Noormarkku"

Käyttäjän mikaelmanninen kuva
Mikael Manninen

Lupailut vähäisistä ympäristöhaitoista eivät riittäneet KHO:lle:

"Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi perjantaina Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla Vapolle oli myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon suolla 107 hehtaarin alueella.

KHO:n perusteli päätöstään sillä, että suunnitellusta turvetuotannosta aiheutuisi vakavaa vaaraa Moksinjoen erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle."

"KHO:n mukaan kuivatusvesien pH-arvon hallintaan Paajalansuon turvetuotannossa voi liittyä huomattavia epävarmuuksia poikkeuksellisissa virtaamatilanteissa esimerkiksi rankkasateiden aikana."

http://www.ksml.fi/kotimaa/Taimenet-estiv%C3%A4t-t...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikael,

ei riitä tämäkään epävarma erityistapaus tieteelliseksi yleistykseksi kieltää turvetuotanto kaikkialta Suomesta.

Käyttäjän mikaelmanninen kuva
Mikael Manninen

KHO:n päätöksessä ei liene mitään epävarmaa, mutta tietenkin se koskee vain tätä yhtä tapausta. Toki näillä ennakkotapauksilla on yleensä jatkoa ohjaava luonne ja niistä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä siitä minkälaisia ympäristövaikutuksia ei turvetuotannolta enää hyväksytä. Uskoisin, että tässä mielessä sillä on kauaskantoisempiakin vaikutuksia.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #93

Mikael,

ko. KHO:nkaan päätös ei ole mikään asiantuntijapäätös - miksi yrittelet tarttua vain näihin epävarmoihin yksittäisiin yksityiskohtiin ja yrität muka saada saada niillä vaikuttamaan koko käytännössä hyvin toimiva - jopa jo olevia luonto-olosuhteita parantava vaikutteinen! - #89 - Suomen turvekysymys kyseenalaiseksi? - kuten mutuilijat yleensäkin tähän asti - vrt. don Quijotet - "yhdet pääskyt eivät vielä kesä tee! - hyvin kaukana tieteellisyydestä - tyypillistä olkiukkoilua hela tarkoitushakuisuutesi kaikki tyynni...

Käyttäjän mikaelmanninen kuva
Mikael Manninen

KHO:ssa on lain mukaisesti kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta, jotka osallistuvat näiden asioiden käsittelyyn. Minkälaisia asiantuntijapäätöksiä siis kaipaat?

Musta ei muutu valkoiseksi sillä, että sulkee silmänsä vasta-argumenteille.

(Olkiukko-ilmaisun merkitys väittelyssä kannattaa myös tarkistaa).

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikael,

miksi vänkäät ja jankutat jatkuvasti samoista asioista, joista ei tässä edes ole kysymys? - ts. kukaan ei ole edes kiistänyt millään tavoin, sitä esim. etteikö ko. KHO:n epäävillä päätöksillä olisi riittävästi painavia asiaperusteita!! - Olen itsekin lapsesta asti ollut kalastaja, ja ao. päätöksissä on luonnollisesti ja itsestäänselvästi huomioitava kaikki eri tekijät kokonaisuudessaan, vieläpä asianmukaisessa tärkeysjärjestyksessä. - Sitäpaitsi eivät pelkät teoreettiset KHO:n ympäristöasiantuntijaneuvokset ole ympäristön kaikkien eri osatekijöiden, myös nykyisen käytännön - tutkimustenkaan - asiantuntijoita (kala- ja turvebiologeja) - jos sitä yksittäistä taustaa kaipailet...

Ei mustaa tarvitse todistella valkeaksi, kun mustasta ei ole edes tuolloin kyse...

Jos siis KHO:n ko. erityispäätös olisi yleistettävissä - sinun epätieteellisen, mutuilevan ja populistisen oletuksesi ja yleistysyrityksesi mukaan - niin yhtäkään turvepaakkua ei Suomesta nostettaisi...

Moiset kestämättömästi todistamattomat yleistyksesi ovat vähintään kaltevalla pinnalla...

(Mikäs siis olikaan vääristelty - olematon - olkiukkoversiosi esityksestäni?).

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Eivät pysty näkemään tarkoitushakuisuuttaan asioiden oikeaa erityis- ja kokonaislaatua, koska nämät turvetuotannon kritisoijat eivät ole tehneet Suomessa vielä yhtäkään tieteellisiä, vertaisarvioituja, riittävän laajoja tutkimuksia, siis yleistävää pohjaa ko. lausunnolleen, puhumattakaan esim. nykyisen turvetuotannon ns."haitallisista" vaikutuksista taimenille esim. Jämijärvellä...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Suo, kuokka ja kaupalliset mahdollisuudet – Suomen suokasvit kiinnostavat Eurooppaa myöten.

Pohjoisen suokasveissa kiinnostaa erityisesti niiden terveellisyys, joka on tulosta valoisista kesäpäivistä.

http://yle.fi/uutiset/3-9462735

Haitalliset vesistövaikutukset vaikeuttavat soiden ennallistamista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan haitalliset vesistövaikutukset ovat merkittävä ongelma…

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/luontoympari...

Rehevät järvet – Mitä? Miksi? Milloin?:

https://blogit.utu.fi/elavaa/2016/11/10/rehevat-ja...

Sijoittajat odottavat kieli pitkällä Vapon soita ja metsiä myyntiin.

Sijoittajia kiinnostavat erityisesti Vapon metsät. Vapon metsien ja soiden paketoiminen myyntikuntoon kestänee joitakin kuukausia. Iso omaisuusmassa on haaste sijoittajillekin.

http://yle.fi/uutiset/3-9213648

Analyysi: Näin perinteistä teollisuutta viedään tulevaisuuteen – tapaus Vapo

Valtionyhtiö Vapo aikoo tehdä Suomelle uuden vientituotteen turpeesta jalostettavasta hiilikuidusta, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Anna Karismo.

http://yle.fi/uutiset/3-9211003

Vapo suunnittelee 50 miljoonan euron aktiivihiililaitosta – Haapavesi mukana kisassa

Turve- ja polttoaineyhtiönä tunnettu Vapo tähtää nyt määrätietoisesti teknisten hiilten kasvaville kansainvälisille markkinoille.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vapo-suunnitt...

Ilomantsiin tulossa 50 miljoonan euron turvehiilitehdas

Vapo Oy aikoo rakentaa lähivuosina turpeesta teknistä hiiltä valmistavan laitoksen Haapavedelle, Ilomantsiin ja Seinäjoelle. Yhden tehdasinvestoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa ja tehtaan lasketaan työllistävän…

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/tal...

Maailman ensimmäinen sammaleenkeruukone on suomalainen keksintö - sammaleesta maanomistajille tuhansien eurojen tuotto

http://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?56238

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Turpeesta tulevaisuuden Nokia:

https://www.vapo.fi/blogi/posts/74/turpeesta_tulev...

Uutinen, mikä ei ollut uutinen:

https://www.vapo.fi/blogi/posts/73/uutinen_mika_ei...

Metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia selvitettiin vertailemalla kahden järven liejukerrostumia – ei metrien paksuisia turvekerrostumia:

http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto...

Vaikeita asioita yksinkertaisessa muodossa:

https://www.vapo.fi/blogi/posts/70/vaikeita_asioit...

Marginaalissa, mutta vastuullisesti:

https://www.vapo.fi/blogi/posts/69/marginaalissa_m...

Lisää:

https://www.vapo.fi/

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus – maankäyttöskenaario

"Metsäojitetun suon hyödyntäminen energiantuotantoon tuottaa alhaisemman ilmastovaikutuksen elinkaarinäkökulmasta kuin vastaavan energiamäärän tuottaminen kivihiilellä"

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Tutkimusten tulkitseminen on usein hankalaa

Dosentti, sedimentaatiotutkimuksen asiantuntija Juha Niemistö ja tohtori, järviekologian asiantuntija Satu Estlander Helsingin yliopiston Järvien ekosysteemidynamiikan tutkimusryhmästä kirjoittivat tutkijan arvovallallaan Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla (MT 3.3.) Bioenergia ry:n kiistellyn turvealan mainoskampanjan väitteistä, jotka liittyivät tekemäämme kahden järven sedimenttitutkimukseen. Kirjoittajien tarkoituksena oli osoittaa, ettei kyseistä tutkimusta voida mainoksessa tehdyllä tavalla yleistää kaikkia järviä ja kaikkea turvetuotantoa koskevaksi.

Tämä on tietenkin totta ja sanotaan myös kyseisessä tutkimuksessa itsessään, kuten kirjoittajat lopuksi toteavatkin. Sitä ennen he kuitenkin kritisoivat tutkimusta eräistä asioista, jotka vaativat tarkennusta.

Kirjoituksen vakavimman väitteen mukaan tutkimus oli tarkoitushakuisesti laadittu todistamaan, ettei turvetuotannolla ole vesistövaikutuksia. Näin ei tietenkään ole, eivätkä kirjoittajatkaan esitä väitteensä tueksi mitään todisteita. Aivan yhtä helppoa ja halpahintaista olisi tässä vastineessa alkaa julkisesti epäillä Niemistön ja Estlanderin motiiveja.

Toisin kuin kirjoittajat sanovat, kerrostuminen ei ole ollut vähäisempää turvetuotannon kuormittamassa järvessä, vaan suurempaa. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että kerrostumisen viimeaikainen kiihtyminen on ollut järvissä keskenään samaa suuruusluokkaa.

Kirjoittajat moittivat verrokkijärven valintaa muistamatta kertoa, että järvien erot tuodaan tutkimuksessa selkeästi esille ja otetaan myös huomioon johtopäätöksiä vedettäessä. Veikkaamme että kirjoittajien tiedot järvien eroavaisuuksista ovat nekin pääosin peräisin artikkelista.

Kuormitetun järven näytteet sanotaan otetun ainoastaan yhdestä huonosta paikasta, purkuojan lähistöltä. Tämä ei pidä paikkaansa, näin ei ole tehty.

Tutkimuksessa on kartta näytteenottopaikoista. Niitä on molemmissa järvissä viisi, eikä yksikään ole purkuojan suulla. Ei varsinkaan se tärkein näytteenottopaikka.

Niemistö ja Estlander kertovat, kuinka cesiumanalyysi saattaa toimia huonosti humusrikkaissa järvissä. Tämä siitä huolimatta, että tässä tapauksessa cesiumprofiilit olivat hyvin selkeät ja tärkeimmillä näytteenottopaikoilla tulos varmistettiin amerikiumin ja radiolyijyn määritysten avulla. Kaikki tämä löytyy artikkelista.

Lopuksi kirjoittajat kertovat, kuinka turvetuotannon vedenlaatua heikentävät vaikutukset on osoitettu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Tätä seikkaa ei varsinaisesti paineta villaisella itse artikkelissakaan, jossa asiaa on esitelty kahden tekstikappaleen verran heti johdannossa.

Mainoskampanjan ylilyönneistä kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Laatimamme tutkimus on kuitenkin laadukas ja vastaa hyvin siinä esitettyihin tavoitteisiin. Sillä on selvästi myös yhteiskunnallista relevanssia.

Suuri osa aiheutuneesta hälystä johtuukin muiden tahojen halusta tulkita sitä laajemmassa yhteydessä kuin mitä on tarkoitettu. Tämän lisäksi harvalla tuntuu olleen aikaa perehtyä objektiivisesti itse tutkimuksen sisältöön.

TOMMI KAUPPILA
tutkimusprofessori

Geologian tutkimuskeskus"

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Turpeenoton vesistökuorma on mittauksin todettavissa

Juha Niemistö ja Satu Estlander eivät antaneet turvetuotannolle synninpäästöä kirjoituksessaan (MT 3.3.). He kyseenalaistivat Martinjärvellä ja sen verrokkijärvellä tehdyn sedimenttitutkimuksen todistusvoiman.

Olemme suorittaneet kymmeniä sellaisia mittauksia, joissa on mitattu turvetuotannon humus- ja kiintoainepäästöjen osuus alapuolisen vesialueen kokonaiskuormituksesta. Mittauksia on tehty sellaisilla alueilla, missä turvetuotannon on väitetty huonontaneen alapuolisen vesistön tilan. Toistaiseksi yhdessäkään kohteessa ei turvetuotanto ole osoittautunut syylliseksi väitettyihin haittoihin.

Kirjoittajien tarkoittamalla Keuruun Martinjärvellä olemme tehneet neljään kertaan mittaukset, joissa mitattiin turvevesien lisäksi kaikkien muidenkin järveen laskevien uomien virtaamat, kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus. Suo-olosuhteissa kemiallinen hapenkulutus tarkoittaa käytännössä veteen liuenneen humuksen määrää.

Yhdessä tapauksessa tehtiin vertailumittaukset myös mainitussa verrokkijärvessä, jonka valuma-alueella ei ole turvetuotantoa.

Turvetuotantoalueelta lähtevän humuksen osuus oli kaikissa mittauksissa alle yksi prosentti ja kiintoainepitoisuuden osuus vain muutamia prosentteja Martinjärven kokonaiskuormituksesta. Kaikissa verrokkijärveen laskevissa puroissa oli humuspitoisuus lähes kaksinkertainen turvetuotannon poistoveteen verrattuna ja myös kiintoainepitoisuuksissa mitattiin huomattavasti turvevesiä korkeampia arvoja.

Kirjoittajien väittämän mukaan turvetuotannon vedenlaatua heikentävät vaikutukset on osoitettu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Niin kenties onkin, mutta väittämiä kiinnostavampia ovat todelliset faktat, eli minkälaisiin mittaustuloksiin näiden julkaisujen tiedot perustuvat, jos sellaisia on olemassa.

Kiinnostavaa olisi myös tietää, miksi kuormitusmittauksia teettävät lähes yksinomaan vain turvetuottajat puolustautuakseen vesienpilaamisväitteitä vastaan. Mittauksia eivät teetä turvetuotannon vastustajat eivätkä edes vesien suojelusta vastaavat viranomaisetkaan.

Miksi? Onko vastaus niin yksinkertainen, että totuus pelottaa?

Tapio Salminen

Saloy Oy

Helsinki"

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Vuonna 2050 totta vai tarua: Turpeen maine uusiutunut ja Suomi puhtaampi, maailma saasteisempi?:

http://www.tekniikkatalous.fi/kumppaniblogit/vapo/...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset