Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Maailman parhaassa vesipullossa läikehtii raha ja terveys

Juomavesi on vettä, jota voidaan käyttää juomiseen. Juomavesi on talousvettä. Juomavettä valmistetaan pääasiassa makeasta vedestä eli pohjavedestä, joki- tai järvivedestä samoinkuin pullotetaan suoraan myös pohjavesilähteistä.

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara . YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu kyseisenä ajanjaksona. 884 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä. YK:n yleiskokous linjasi heinäkuussa 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.

On myös arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin, maihintunkeutumisiin, jne. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joilla vedensaanti on rajoitettua.

Talousveden laatu on Suomessa erinomaista. Vuonna 2003 UNESCO raportoi, että Suomessa on maailman paras veden laatu. Unescon vertailussa vuonna 2012 oli mukana 177 maata eri puolilta maailmaa, ja siinä suomalaisten vesihanoista virtaava vesi luokiteltiin jälleen laadukkaimmaksi maailmassa. Suomessa onkin UNESCON selvitysten mukaan maailman parhaat mahdollisuudet löytää hyvää luonnon vettä, mutta kuitenkin maamme vesikauppatase on pahasti poskellaan.

 

Suomi on tyrinyt maailman parhaan veden viennin - nyt on vihdoin valoa näkyvissä

Suomessa on kenties parhaiten maailmassa saatavilla puhdasta vettä. Sen on siis jopa YK todennut.

Valitettavasti vain veden kaupallistaminen ei ole oikeastaan koskaan onnistunut kunnolla. Pullotettuja vesiä tuodaan ulkomailta monin verroin enemmän kuin viedään ulkomaille.

Tuonti oli vuonna 2015 n. 22 miljoonaa litraa, vienti kolmisen miljoonaa litraa.

Pullovettä viedään meiltä miljoonalla eurolla vuodessa – mutta tuodaan paljon suuremmalla summalla, 28 miljoonalla eurolla vuodessa.

Nykyajan trendit suosivat terveellisyyttä, mitä edustaa puhdas suomalainen juomavesi.

Pakattua vettä myydään maailmalla noin 200 miljardin dollarin arvosta vuodessa. Ennusteiden mukaan summa olisi vuonna 2020 jopa 280 miljardia dollaria.

Veden vienti ei onnistu edes sokeroituna ja maustettuna, sillä Tullin mukaan virvoitusjuomien ja kivennäisvesien vienti oli toissa vuonna vaivaiset 7 miljoonaa litraa.

Pulloveden vienti on ollut useimmiten satunnainen ja 'melko kallis harrastus'.

Vesibisneksen hyvä puoli on lähes ilmainen "raaka-aine", mutta varjopuolena on pääomavaltaisuus: tuotantovälineet ja markkinointi nielevät roimasti rahaa.

 

Hyvä vesi on kuin viini

Suomi ei ole ehkä koskaan ymmärtänyt puhtaan luonnonvetensä arvoa, saati sen laadun maailmanlaajuista huippua.

Eikä vedenpullottajakaan koe saavansa ymmärrystä. Entinen sokerivero, nykyinen virvoitusjuomavero koskee myös luonnon vettä, vaikka siinä ei ole lainkaan sokeria . Luonnonvedestä ei kuuluisi periä virvoitusjuomaveroa.

Luonnon veden pakkaaminen pikariin on tehty mahdottomaksi. Juomapakkausvero, virvoitusjuomavero ja arvonlisävero ovat yhteensä noin 162 prosenttia tuotantokustannusten lisäksi. 

Juomapakkausverosta johtuen juomapikarit poistuivat Suomessa lentokoneista, rautateiltä ja busseista eikä niitä ole sairaaloissakaan. Samaiseen pikariin voi kyllä verotuksen estämättä pakata erilaisia luonnon mehuja, maitotuotteita ja limuja, mutta luonnon vettä ei.

 

Ylen kallis pantti

Muovipullojen talteenotto on nykyaikaa, mutta sitä ei kannata tehdä kalliimmalla kuin missään muussa EU-maassakaan. Puolentoista litran juomapullon pantin hinnalla (40 sentillä) pulloveden tuottaja hankkii kaksi puolentoista litran juomapulloa.

Jo Tallinnan-laivallakin mainostetaan virolaista vettä lauseella ”Huomaa, ei panttia.”

Kotimaiset verot ja maksut rasittavat luonnonveden pullotusta nostaen hinnan ylen korkealle. Viennistä onneksi verolasti puuttuu.

Luonnonveden tuottajat myyvät elävää vettä. Hanavesi on kuollutta vettä, siitä on lähinnä kemikaalein tuhottu kaikki mikrobit - elämä. Useimmille ihmisille tällä ei ole väliä. Joillekin on, esimerkiksi allergikoille.

Eräällä juomatestillä vain luonnonvesi maistui koiralle aina, vesijohtovesi ei kertaakaan.

Raaka-aine on edullista ja kysyntä kasvaa, mutta kovin harva tekee rahaa luonnonvettä myymällä meillä Suomessa.

Hyvä luonnon vesi on kuin viini, aina erilaista riippuen vesilähteestä ja sen koostumuksesta.

Hyvän vesilähteen löytäminen on yhtä vaikeaa kuin hyvän malmion löytäminen.

 

Lähdeveden vienti on tyssännyt kaikenkirjaviin ongelmiin

Heinolan Viqua on pullottanut vuodesta 2001 vettä, joka EU:ssa on rekisteröity luonnon kivennäisvedeksi. Toistaiseksi ainoa Suomesta löydetty luonnon kivennäisvesiesiintymä muodostui jääkaudella nykyisen Ala-Räävelin järven alle.

Vellamo-nimisestä vedestä haluttiin luksustuote, jotta yhtiö välttyisi kilpailulta kansainvälisten jättien kanssa.

Vuoden 2010 maailman-näyttelyssä Shanghaissa Vellamo-pullot olivat Suomen paviljongissa Finlandia Vodkan ja Lapin Kullan rinnalla. Vaikka Vellamoa on rahdattu moneen kolkkaan, vienti on jäänyt maistiaisiin.

Nyt Heinolan Viquan linjasto on seissyt pari vuotta. Toimitusjohtaja Marja Savioja toivoo, että perheyritykselle löytyy ostaja, jolla olisi uutta puhtia viedä vettä maailmalle.

Jo vuonna 2001 kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miksi valtio ei edistä veden vientiä. Manninen kiinnitti huomiota erityisesti Pohjois-Suomen runsaisiin pohjavesivaroihin suhteessa asukaslukuun. Korkealaatuisen veden vienti toisi tuloja ja kohentaisi työllisyyttä.

Silloinen ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) ei nähnyt syytä valtiolliselle vienninedistämiselle, eikä vienti vedä vieläkään.

Kotimaan lähdevesimarkkinoilla on kolme suurta panimoa, joista Finn Springillä on noin 80 prosentin markkinaosuus. Yhtiö aloitti lähdevesialalla silloin, kun kotimaan markkinoita ei vielä ollut. Nykyään viennin osuus on vain viitisen prosenttia liikevaihdosta.

”Yhtäkkiä tilanne voi muuttua oleellisesti. Se on viennin huono puoli. Kontti saattaa olla jo satamassa, mutta odottaa paperia, josta kukaan ei ole kuullut mitään”, Finn Springin hallintojohtaja Kirsi Ali-Haapala sanoo.

Kuten Heinolan Viquan, myös kouvolalaisen Saaramaan Veden pullotus seisoo. Mediassa Heinolan Viquan vesi on jo virrannut Kiinaan ja Saaramaan Vesi valloittanut Egyptin markkinat.

Todellisuudessa kiinalaiset ovat maistaneet Vellamoa vain näytteenä. Saaramaan Veden Egyptin-kauppa seisoo maan valuuttasäännöstelyn takia. Maahan ehti lähteä kontillinen vettä, joka jäi heinäkuun 2013 vallankumouksen takia satamaan jumiin.

Vellamoa rahdattiin konteittain myös Saudi-Arabiaan, jossa ajettiin kilpaa kameleilla. Saudit pitivät vedestä, mutta jatkotilaukset tyssäsivät maahantuojan ja kahden agentin riitaantumiseen.

Yhdysvaltojen vientihanke jäätyi. Uuden maahantuojan ensimmäinen toimitus odotti tullin tarkastusta 15 asteen pakkasessa. 4 800 lasipullosta satakunta meni rikki, mikä riitti säikyttämään maahantuojan.

Maabrändityöryhmä nimesi kuusi vuotta sitten vesialan yhdeksi potentiaalisimmista kotimaisista vientialueista.

Esimerkiksi norjalainen Voss on todistanut, että kunnallisen vesiyhtiön lähteestä pullotetusta pohjavedestä voi rakentaa ylellisen tuotemerkin. Luksuspullosta maksavat juovat samaa vettä kuin Ivelandin kunnan asukkaat.

Viime vuoden lopussa Lahden kaupungin vesiyhtiö Lahti Aqua ja monacolainen sijoittaja sopivat yhteistyöstä, jonka tavoitteena on pullottaa pohjavettä vientiin.

Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma tähtää puolestaan vesiosaamiseen liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Suomalaisella vesihallinnon ja -huollon mallilla olisi maailmalla käyttöä.

”Vahvuuksiamme ovat teollisuuden ja yhdyskuntien vedenkäytön kysymykset”, sanoo Suomen vesifoorumin toimitusjohtaja Markus Tuukkanen. Suomesta voitaisiin viedä kokonaisia vesilaitoksia. Niukkenevia vesivaroja kun tulisi käyttää ja hallita kestävästi.

Viquan Savioja myöntää, että menestys viennissä vaatisi ammattimaista markkinointia. Monet yrittäjät ovat taustaltaan maanviljelijöitä. Lähteen vedellä on ensin pesty lehmiä, ennen kuin on keksitty myydä vettä pullossa.

Myös Tuukkanen muistuttaa, että pullovesibisneksessä myynti- ja markkinointiosaaminen ovat tuotetta tärkeämpiä.

Saaramaan Veden toimitusjohtajan Mika Merran mukaan viennin alhaisuus johtuu pullottajien vähäisestä määrästä. Toisaalta he eivät tunne kansainvälisiä vesimarkkinoita.

”Meillä on niin lyhyt historia veden viennistä, ettei sitä käytännössä ole. Olen oppinut tuntemaan Kiinan, Venäjän ja Lähi-idän markkinat, mutten ole saanut mistään tietoa etukäteen.”

Jos Saviojalta kysytään, kotimaisten lähdevesipullottajien pitäisi brändätä vesi yhteen etikettiin. Yhteistyötä on yritetty. Kymmenen vuotta sitten perustettiin lyhytikäiseksi jäänyt Suomen lähdevesiyhdistys, jossa jopa Hartwall oli hetken mukana.

Merralla on pullottamon lisäksi maahantuontiyritys Egyptissä. Yritys ei ole vain Lumo-vettä varten, vaan viennin elpyessä se voisi palvella muitakin suomalaisia pullottajia.

”Emme tee tätä kadehtien, päinvastoin. Koetamme saada yhteisvoimin vettä vientiin”, Merta toteaa.

Hän odottaa, että Egyptin valuuttasäännöstelyn höllentäminen avaisi viennin. Venäjälle olisi kaikki tarvittavat luvat, kunhan ruplan kurssi kohenisi. Vaikka pullot pysyvät Kouvolassa, Merta luottaa tuotteensa myyvän.

- ”Se on varma juttu, että veden vienti kasvaa.”

 

Kiina haluaa ostaa suomalaista vettä – Suomi vastaa pullottamalla sitä suoraan hanasta: "Valmis tuote"

Kotkassa suunnitellaan juomavesipullottamoa, joka veisi Kiinaan suomalaista hanavettä. Villeimmissä suunnitelmissa Mussalon satamassa Kotkassa voitaisiin pullottaa jopa miljoona litraa vesijohtovettä päivässä. Satamasta suomalainen juomavesi kuljetettaisiin kauppatavaraksi Kiinaan.

Juomavesipullottamon perustamista valmistelee kehittämisyhtiö Cursor. Kiinasta on tullut kyselyjä suomalaisen veden perään valtion vienninedistämiseen keskittyneelle Finprolle. Kotkassa tartuttiin hankkeeseen ja valmistellaan nyt pakettia, jota tarjota mahdollisille kiinalaisasiakkaille.

– Odotusarvot ovat korkealla. Julkisuus jo tässä vaiheessa hanketta on kuitenkin poikinut meille vesipullottamoliiketoiminnassa Suomessa mukana olevien tahojen yhteydenottoja, sanoo myyntijohtaja Harri Eela Cursorista.

 

http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2329412

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2329421

https://yle.fi/uutiset/3-9458499

https://slowfinland.fi/puhtaan-lahdeveden-maa/

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015061819881125_tb.shtml

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vesipullossa-loiskuu-raha/41927/

https://asiakas.kotisivukone.com/files/nestorpartners.com.kotisivukone.com/kuvat/uutiset/Niilo_Pellonmaa_Polar_Spring_Luonnon_vesi.pdf

https://www.nestorpartners.org/uutiset.html?77587

http://www.herkkusuu.fi/suomi-aikoo-pullottaa-hanavetta-ja-myyda-sita-kiinaan-tasta-ideasta-taytyy-kylla-antaa-peukku/

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-puhtaimman-veden-maasta-vied%C3%A4%C3%A4n-vett%C3%A4-miljoonalla-ja-tuodaan-28-miljoonalla-eurolla-1.169575

http://uusimedia.com/index.php/politiikka/108-vesipainajainen

http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240539-puhdas-vesi-kansallisaarre

http://sirpapaatero.net/vesiosaamisesta-suomen-uusi-vientiveturi/

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/16/suomen-suurin-lahde-loytyy-lapista

https://yle.fi/uutiset/3-8731424

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kuninkaanlähde on Kankaanpäässä, Satakunnan maakunnassa sijaitseva lähde – samannimisenä virkistysalue ja matkailukeskus. Lähteen virtaama on noin 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa ja se on yksi Suomen runsasvetisimmistä lähteistä (Utsjoki, Taivalkoski, Hollola, Pudasjärvi…).

Jämijärven Jämillä, Hämeenkankaan hiekkakerrosten suodattamista runsaista pohjavesistä osa pulppuaa maan pintaan lähteinä sekä pieninä puroina. Uhrilähde on lähteistä kuuluisin, sen virtaama on n. 400 kuutiometriä vuorokaudessa. Perimätiedon mukaan on lähteestä moni saanut avun vaivoihinsa ja silmälasejakin on ”unohtunut” lähteen reunalle. Noin sadan metrin päässä uhrilähteestä on myös toinen Jämin lähde: Kylmänmyllynlähde.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuninkaanl%C3%A4hde_(Kankaanp%C3%A4%C3%A4)

https://loydalahde.com/lahteet/jamijaerven-uhrileh...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Metsien ojittaminen pudotti maassamme pohjavedenpintaa. Pohjavesi on maamme arvokkain luonnonvara, jota on suojeltava.
Ihmettelen sitä, että Pohjanmaan helmeltä Haapaveden kaupungilta puuttu pohjaveden suojelusuunnitelma, vaikka juustonvalmistukseen tarvitaan runsaasti puhdasta vettä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Terve Aimo!,

näin juuri - lähdevesistäkin otetaan käyttöön vain korkeintaan 1/3 muutoin ylijuoksutetusta vesimäärästä, jotta huolehditaan tämän tärkeimmmän luonnonvaramme ehtymättömyydestä ja kestävästä kehityksestä.

Toivottavasti Haapaveden kaupunki ottaa vielä järjestelmällisesti valvottuna huomioon vesivarantonsa hupenemattomuden!

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Tärkeä kirjoitus tämä.

Suomen pohjavesialueita kartoitettiin EU-rahoitteisen BaltCICA-projektin avulla jokunen vuosi sitten. Tarkoituksena oli pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjavesialueisiin:

http://maa.aalto.fi/fi/research/ytk/research/baltc...

Ilmaston lämpeneminen luo paineita osalle pohjavesialueista, mutta näkisin, että tätäkin suurenpi uhka suomalaisille pohjavesialueille on kuuluminen Euroopan Unioiniin sekä nykyinen kaivostoimintaan liittyvä lainsäädäntö.

Suomalaisten maitotilojen määrä on puolittunut sinä aikana, kun Suomi on ollut EU-maa.

Vesibisnes voisi olla korvaavaa bisnestä maaseudulla ja liittyisi luontevasti suomalaisten maataloustuotteiden "puhtausbrändiin" - jos vedet pysyvät omissa käsissämme eikä EU pääse konfiskoimaan vesiämme kuten se nyt pyrkii ottamaan haltuunsa Suomea jo muilta osin.

Tässä yhteydessä lienee paikallaan tuoda myös esiin vesipullojen materiaali, muovi. Ftalaattien yleistyminen ihmisen ravintoketjussa on valitettava tosiasia, josta pitäisi alkaa käydä nykyistä laajenpaa keskustelua.

Siunausta Jämijärvelle!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Johanna!,

onpa erityisen ansiokas kommenttisi - juuri noin - kiitos!

Ftalaatit ovatkin uusi tuttavuus tässä kontekstissa itselleni, joten kaivelin vähän infoa:

Ftalaatit:

https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparis...

Parhainta jatkoa ja Siunausta myös Sinulle+ sinne Uudellemaalle - Hankoonkin!

P.S. Oma lukunsa on sitten itse pullomateriaali ja kierrätysrumba...

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Hyvä kirjoitus vesiasiasta, muovi on ongelma mutta se on varmaankin korvattavissa muulla pakkaus materiaalilla.

Myrkyllisten jätteiden hävittäminen metsiin ja pelloille ja sitä kautta pohjavesiin ei ole hyvää mainosta vesi bisnekselle.

Vielä nykyisinkin näitä jätteitä levitetään metsiin ja pelloille noin 5 miljoonaa litraa joka vuosi.

USA:ssa tutkittiin n.5000 kaivoa, kolmasosasta löytyi aineita jotka oli haihtunut ilmaan, eli myrkyt ei lennä avaruuteen vaikka ne haihtuisivat ilmaan, ne tulee aikanaan takaisin ja pohjavesiin.
On hyvä tutkia että miten hyvää vesi Suomessa on, ehkä se kuitenkaan ei niin itsestään selvää ole, muunlaistakin tutkimusta tarvittaisiin.

Myös dioksiinia voi muodostua mm. jäteöljyistä, minkä käyttö on yleistä, koska metallipinnat joita öljy voitelee toimii katalyyttinä, niin dioksiinin muodostumisen energia tarve vähenee oleellisesti.
http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23414...

Sivistyneissä maissa esimerkiksi jäteöljyt regeneroidaan, astiasta toiseen siirtäminen EI ole regenerointia, oikea regenerointi tapahtuu tislaamalla korkeita paineita ja apuaineita hyväksi käyttäen jolloin erotetaan eri jakeita, bitumi, polttoöljyjakeet pois ja jää puhdas perusöljy josta voi valmistaa erilaisia öljytuotteita.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Lauri,

tärkeää asiaa! Myrkylliset jätteet luonnossamme eivät todellakaan edesauta laadukasta vesituotantoamme - ihme siis että olemme ainakin toistaiseksi pysynyeet ainakin puhtaissa vesissä globaalisti kärjessä...

Tervehdyttävätkin lähteet ovat tuolloin pian vaarasssa muuttua myrkyllisiksi...

Terveysturistit jättivät jälkensä Hokan lähteelle 200 vuotta sitten:

https://muistojenkangasniemi.wordpress.com/2015/07...

Oma lukunsa tässä on sitten pullotettavan veden lisäsuodatus - ja muu käsittely, esimerkkejä:

IONISOITU VESI:

http://www.vapaa.info/superjuomat/ionisoitu-vesi/

Mitä alkalisoitunut vesi oikein on?:

http://alkaviva.fi/ionisoitu-vesi/mita-alkalisoitu...

Veden suodatus/ionisonti/alkalointi:

http://www.puhdasruoka.fi/topic/340-veden-suodatus...

Ionisaattorit:

http://mariiashealthjourney.fi/ionisaattorit/

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Nestlé Makes Billions Bottling Water It Pays Nearly Nothing For:

https://www.bloomberg.com/news/features/2017-09-21...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia? Laaja, kansainvälinen selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja:

https://yle.fi/uutiset/3-10109332

Meret täyttyvät muovista ja ihmiset pelkäävät, että mikromuovi imeytyy juomapullosta veteen – selvitimme mitkä väitteet muovista ovat totta ja mitkä tarua:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/meret-tayttyvat-m...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Käsittämätön määrä mikroroskaa: Suomen vesistöihin kulkeutuu jätevesien mukana 480 miljardia mikromuovikappaletta vuodessa:

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/käsittämätön-määrä-mikroroskaa-suomen-vesistöihin-kulkeutuu-jätevesien-mukana-480-miljardia-mikromuovikappaletta-vuodessa/ar-AAxkjMp?ocid=spartandhp

Toimituksen poiminnat