Suomella on edessä tiivis metsävaikuttamisen aika
Kestävää metsien käyttöä olisi hiilivaraston kasvattaminen ja puunkäytön lisäämisen ohjaaminen sellunkeitosta seiniin.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta synnytti taas vastalauseiden ryöpyn Suomessa.
Valtioneuvoston raportin (2017) mukaan Suomen metsät tulevat sitomaan puolet vähemmän hiilidioksidia kuin nykyään, mikäli hakkuut nostetaan kestävän käytön ylärajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen panos ilmastonmuutoksen ehkäisyyn voi jäädä nollatasolle vuoteen 2030 saakka, kun otetaan huomioon myös Suomen tuottamat päästöt.
”Tutkimuksissa on arvioitu, että kun vie yhden kilon hiiltä metsästä jalostettavaksi, nykyisillä käyttötavoilla puolet siitä on alle viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä. Jos sellua käytetään vessa- ja kuitupaperiin, niihin varastoitunut hiili vapautuu hyvin nopeasti. Juuri tällaista toimintaa ollaan nyt pääsääntöisesti suunnittelemassa Suomeen.”
Samoin kuin projektijohtaja Merikallio, myös Mönkkönen peräänkuuluttaa puunkäytön jalostusasteen roimaa nostoa. Hän enemmänkin toivoo kuin uskoo, että lähivuosina nähdään yhteiskuntaa mullistavia keksintöjä puusta. Sitä ennen hän panostaisi puunkorjuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja esimerkiksi puurakentamiseen, jossa hiili pysyy vuosikymmeniä pois ilmakehästä.
Mitä järkeä on jauhaa hitaasti kasvavaa suomalaista puuta kiinalaisten vessapaperiksi?
Tehdas on siis sellutehdas ja valmis sellu on määrä kuljettaa Vuosaaren VIENTIsatamaan. Sellua tulee kulkemaan raiteilla 40 junavaunullista päivässä (Suur-Jyväskylän lehti 1.3.2017). Eli suomalaisesta metsästä ei tässä tapauksessa valmisteta edes paperia, vaan raaka-aine viedään suoraan ulkomaille. Korkea jalostusaste on tästä toiminnasta kaukana. Tarkoituksena näyttää olevan ulkomaille myytävän sellun määrän maksimointi. Haluammeko todella uhrata metsäluontomme tällaisiin tarkoituksiin?
Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt – Muokatun maaperän hiilipäästöt kumoavat kasvavan puuston hiilinielun:
Suomen metsät biotalouden hampaissa:
https://www.jylkkari.fi/2017/03/suomen-metsat-biotalouden-hampaissa/
Hallituksen biopolitiikka jyrää tutkimukset:
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225496-hallituksen-biopolitiikka-jyraa-tutkimukset
”Jos huomaat ratsastavasi kuolleella hevosella”:
http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248552-jo…
Ilmoita asiaton viesti
Tulikohan nyt laskuvirhe. Byrokraattien matematiikan taitoihin en hevin luottaisi. Jos metsän poistuma nykyään on noin 82 milj kuutiota ja sitä kasvatettaisiin 15 milj m3, niin mikä silloin tipahtaa puoleen?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, totta. Ei ole varmuutta lasketaanko hiilidioksidin määrää ilmassa, puussa vaiko maaperässä?
Hesarissa vaihteeksi asiaa.
[”Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa meillä kasvukausien pitenemistä ja puuston kasvun vahvistumista. Tällä lisäkasvulla voisi perustaa pari uutta Äänekosken sellutehdasta”, Kauppi suhteuttaa.] https://www.hs.fi/tiede/art-2000005511308.html
Ilmoita asiaton viesti
no jos nykyinen ilmastossa oleva hiili co2 kaksinkertaituisi eli 2 x 407ppm niin kasvit kasvaisivat 31 % enemmän ja havupuut yhteyttäisivat 40% ja lehtipuut 61 % enemmän ja hernakasvit kasvaisivat jopa 61% enemmän. Näin on kokeen tulos. Aikoinaan nobelisti , ruotsalainen sano, että hiili co2 ei lämmitä ilmaa, vaan on hyvä kasveille
Ilmoita asiaton viesti
Metsä sitoo noin puole hiiltä co2 ja luovuttaa sitä alle puolet
Ilmoita asiaton viesti
Komenttiin 4 tarkennus. Kasvit luovuttavat noin 50 % sitomastaan hiilidioksidista saman vuoden aikana. Osa hiilidioksidista (lähinnä karike) palaa ilmakehään pitemmän ajan kuluessa; Tässä yksi estimaatti: 12,5 % 7 vuoden kuluttua ja 12,5 % 15 vuoden kuluttua. Noin 20 % puuston sitomasta hiilidioksidista sitoutuu maaperään, josta n. 15 palaa takaisin ilmakehään 250 vuoden kuluttua ja loput 5 % jää pysyvästi maaperään.
Ilmoita asiaton viesti
no se riippu ensin hiilen co2 yhteyttämisen tehokkuuden syntymisestä ja alue ja lajit, yö tai päivä ja naapurikasvit, vesi ja valo ja ravinteet. Jos on taimi pantu maahan, niin kun taimi on kasvanut 20 vuotta, se imee hiitä co2 ilmasta vain 15-20tonnia /ha ja jos puu on 100 v vanha niin se imee hiiltä co2 ilmasta 200 tonnia /ha ja sitten jo 200v vanha puu ei ime kuin vain 120 tonnia /ha
Laajoissa tutkimuksissa on tehty koe että jos hiiltä co2 nostetaan 2x407ppm tasoon, kasvua metsässä ja kasveilla syntyy 31%, mutta yhteyttämistehokkuus vaihtelee , havuilla tehokkuus yhteyttämisessä silloin nousee 40% ja lehtipuilla 61%. Ja taas lehtipuut ovat semmosia, että ne luonnossa lisääntyvät myös juuristosta käsin ,mutta mänty ei sillai lisäänny , siksihän koivikot lisääntyy monissa pakoin.
Suomeen tuli jääkauden jälkeen ensin koivu ja sitten mänty ja kuusi pikkusen myöhemmin ja yleensä metsät kehittyät aluskasvillisuudesta pensasvaiheeseen ja siitä vasta sekametsään. Puun solu jakaantuu ja aikaa menee 20 päivää,kasvamalla jakaantuu jne
Puut metsässä alkaa yleensä lahomaan sydänpuusta ja sitä ei metsäteknikko huomaa.Suomessa on puulahoamista tutkinut tiedemies Matti Liesola jne
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertainen lähestymistapa osoittaa, että jos metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, niin metsän sitoma hiilimäärä kasvaa. Tässä matkan varrella on ollut yrityksiä osoittaa, että tämä perusasia ei olisi totta Suomen metsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi Ollilan pitää ottaa huomioon se, että kokeissa Suomessa on jotenkin geenpeukaloitu puun jälsisolua ja silloin siinä kokeessa saatiin haapapuuta kasvamaan peräti 80 % enemmän eli genetiikka tulee kuitenkin metsiinkin ja täällä Kajaanissa Kainuun Sanomat kerto 3.1.2018 ns kotibioreaktoreista joissa oli tehty puolukan soluista kiisseliä ja tällä kotibioreaktorilla sitten voisi tehä ruokaa jne.
Ilmoita asiaton viesti
”Simolan ja työtoveriensa tulosten perusteella Suomen metsätalous köyhdyttää kangas- ja turvemaiden maaperän hiilivarastoa määrällä, joka vastaa noin 37 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Päästö on samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme kasvavan puuston laskennallinen hiilinielu, ja poikkeaa olennaisesti siitä lähes neutraalista maaperän hiilitaseesta, jota Suomi YK:n ilmastonmuutoskonventille (UNFCCC) raportoi. Suomen raporteissa ilmoitetaan metsätalouden piirissä olevien turvemaiden päästöksi nykyisellään noin 7 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun Simolan tutkimuksissa on päädytty 33 miljoonaan tonniin. Ero selittyy osaltaan sillä, että ’virallinen’ laskenta ei lainkaan ota huomioon hiilipäästöjä siltä yli miljoonan hehtaarin alalta hukkaojitettuja soita, jolla metsää ei ole saatu kasvamaan, ja joka siten tilastoissa ei ole metsätalouden maata.
Suomi raportoi kangasmaiden maaperän toimivan vuositasolla lähes 10 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinieluna. Simolan uuden tutkimuksen mukaan tästä kuitenkin pitäisi vähentää maanmuokkauksen aiheuttama päästö, joka viime vuosikymmenet on ollut vuodessa neljän miljoonan tonnin luokkaa. Simolan uudessa artikkelissa kritisoidaan Suomen metsämaan hiilitaselaskentaan käytettyä YASSO07-mallia, joka ei lainkaan ota huomioon muokkauksen aiheuttamaa hiilivaraston pienenemistä. Kyseinen malli laskee ainoastaan puuston tuottaman karikkeen hajoamista ajan funktiona, jolloin tulos oikeastaan väistämättä jää positiiviseksi. Vajavainen malli siis käytännössä aina todistaa maaperän hiilinieluksi, vaikka todellisuus voi olla toisenlainen.
Maaperän hiilivaraston tutkimus tuo uutta näkökulmaa suomalaiseen keskusteluun, jossa päähuomio on kiinnitetty kasvavan puuston muodostamaan hiilinieluun. Laskennallisen nielun sijasta tulisi tarkastella hiilen varastoja ja niiden turvaamista ja kasvattamista. Maaperän hiilivarastot ovat kokonaisuutena huomattavasti puustoon sitoutuneen hiilen määrää suuremmat, mutta tutkimuksessa ne ovat jääneet yllättävän vähälle huomiolle.”
Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt:
http://ilmasto-opas.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/-/…
Ilmoita asiaton viesti
Kasvaako Saharassa kohta metsä? Öljymies Mika Anttonen suunnittelee aavikoiden muuttamista hiilinieluiksi:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412230.html
Ilmoita asiaton viesti
Jos emme Suomessa tee puusta tuotteita, joku muu tekee:
https://www.energiatalous.fi/?p=1881
Ilmoita asiaton viesti
Kuka haluaa vaihtaa metsäteollisuuden ydinvoimaan?:
https://www.vapo.com/blogi/posts/95/kuka_haluaa_va…
Ilmoita asiaton viesti
Suomi kaataa miljoonia hehtaareja metsää – kostona EU:lle:
”EU:n komissio palasi yllättäen vanhaan tulkintaansa Suomen metsien hiilinieluista. Maamme hallitus vastaa painostukseen kovimmalla mahdollisella tavalla: kaatamalla mahdollisimman paljon metsää.”
https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/suomi-ka…
…pittäähän sitä olla hieman hauskaakin näin 1.4.2018…
Ilmoita asiaton viesti
Metsän jalostaminen auton tankkiin ei edusta kestävää kehitystä:
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2018051022009…
Ilmoita asiaton viesti
Luken professori ei jaa ilmastopaneelin kollegoidensa huolta lisääntyvistä hakkuista:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.234481
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastopaneelin puheenjohtaja tyrmää Suomen innon puusta valmistettuihin polttoaineisiin: ”Ne ovat neljä kertaa kuormittavampia kuin fossiiliset polttoaineet”:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005856844.html
Ilmoita asiaton viesti
Suomen metsien hiilinielut arvioitu alakanttiin – uudet laskelmat antavat huikeita arvioita:
https://yle.fi/uutiset/3-10516859?fbclid=IwAR0DDiT…
Ilmoita asiaton viesti