*

Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Sisällissota-käsitteestä vihdoinkin perinteiseen, tosiasialliseen Vapaussotaan

Sanan vapaudesta taistellaan edelleenkin. Liberalistisen valtavirran perinteisesti alkuaankin kansallista Vapaussota- käsitettämme vuodelta 1918 ollaan vääntämässä yksioikoisesti vaan yleisesti väenväkisinkin pelkäksi ”sisällisosodaksi”.

Juuri kun ollaan päästy satavuotiaan itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle , – jolloin talvisodankin ’hämärästä’ alusta on pian kulunut 80 vuotta, ja jolloin muistot vuoden 1918 kansallisen sodankin aiheuttamista traumoista ja järkyttävistä muistoista ei olla päästy vielä ainakaan suoraan eikä kokonaan irti – ja pyritään siksi nimenomaan tuosta ikävästä kansan kahtiajaosta irti! - ollaan kuitenkin taas nostattamassa vanhoja ikäviä muistoja framille muka neutraalin ”sisällissota” (vain ”punaisten” nimitys) vuoksi. Absurdia.

Kysymys siitä, mikä olisi "oikea" nimi kevään 1918 sodan tapahtumille, on tietysti jo varsin vanha. Termi "sisällissota" ei ole vieläkään vakiintunut - kuinka voisikaan? - koska se ei ole neutraali eikä kuvaa ao. sotaa mitenkään hyvin, ei varsinkaan kokonaisuutena taustoiltaan, tarkoitukseltaan eikä lopputulemaltaan. Siten sen pohtiminen, oliko sota "oikeasti" luokkasota, veljessota, vapaussota vai jotain muuta, on nimenomaan nyt ajankohtainen, kun Suomea ollaan Naton varjolla repimässä länteen, ja ”kiitos” presidentti Sauli Niinistön, olemme mm. isäntämaasopimuksin jo ainakin toinen jalka Naton ”veljespiirissä”.

Historiankirjoitus peilaa aikaansa, sen poliittisia päätöksiä ja tapahtumia. Politiikka ja yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttivat siihen, miten ja missä vaiheessa erilaiset tulkinnat alun alkaenkin vapaussodasta pääsevät julkisuuteen. Se että ko. lähinnä sisäisen luokkasodan jälkeen ei syntynyt avointa keskustelua, patosi osan muistoista vuosikymmeniksi julkisuuden muurin taakse. Muisto jakautui tuolloinkin kahtia. Tässä nykyisessäkin tilanteessa ovat syntyneet omat tulkinnat, jotka vaikuttivat jo vuosikausia sitten vastakkainasettelun muodostumiseen – tai vastaavasti sen tärkeänä jo toista sataa vuotta koettuun, sen nimenomaiseen hälventämiseen.

Julkiset historian esitykset vaikuttavat kansanomaisen historian esitysten muodostumiseen siinä mielessä, että julkisuuden läpäisevä historiankirjoitus ei välttämättä aina edusta kaikkien kansalaisten mielipidettä ja ääntä. Historiakuvat eivät palaudu pelkästään virallisiin tieteellisiin tutkimuksiin, vaan niissä vaikuttaa myös kansanomainen historia. Esimerkiksi omilta vanhemmilta periytyneet ajattelumallit ja isovanhempien kertomat elämäntarinat vaikuttavat historiankuvissa. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaisia historiakuvia meille syntyy. Se mitä esimerkiksi ”sisällissodasta” ”pelkkänä sisäisenä sotana” on kulloisenakin aikana kirjoitettu, on vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat asian muistaneet ja mitkä muistot ovat korostuneet. - Muistamisen kulttuuri on kehittynyt myös sen kautta, mistä ei ole voinut julkisesti puhua.

Niin kauan kuin hävinnyt osapuoli – ko. Vapaussodasssa ”punaiset” - kokee, että kirjoitetun historian tulkinta ei ole riittävä – tai painotus ”väärä”, niin kauan suullinen muisteluperinne tulee säilymään ainakin tämän kansanosan keskuudessa ja pyrkii säilyttämään ko. sodan sen mukaisesti yleisesti ”sisällissotana”. Se ei kuitenkaan valaise ko. pääasiassa Suomessa ja suomalaisten keskuudessa käytyä sotaa kokonaisuudessaan – syy- ja seuraussuhteineen - vaan ainoastaan yksipuoleisesti ikävästi ja jatkuvasti, valitettavasti vain vastakkainasettelua edelleenkin lisäävästi värittyneenä, kaikkein vähiten puolueettoman neutraaalina. - On jo korkea aika vihdoinkin puhua asioista niiden oikeilla ja arvopohjaisesti muuttumattomilla nimillä – tässä Vapaussodasta.

 

”Kahtia jaettu kansa” Sisällissodan trauma ja vastakkainasettelun rakentuminen paikallisyhteisössä : 

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140017/urn_nbn_fi_uef-2...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Verisen sisällissodan", mutta sensijaan silti laajemmin tärkeätaustainen kansammme yhdistäminen, yhtenäistäminen framille nostettuna...:

Onneksi meillä oli sentään kansakoulu:

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/onneksi-m...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...tärkeätaustainen kansammme yhdistäminen, yhtenäistäminen..."

Itäisessä naapurimaassammehan, jonka nimi tuolloin oli Venäjä tai Neuvosto-Venäjä, sittemmin Neuvostoliitto, vuodesta 1991 taas Venäjä (ja vielä 18oo-luvun alkupuolella Ryssänmaa/Ryssland*) tuo aidommin sisällisluonteinen 'kansan yhdistäminen' kesti pidempäänkin ja kuolleisuusprosentti nousi jopa yli 6 %:iin 1917-22. Rauhaarakastava kansanryhmä nuo internatsit... Toki Suomessa oli vastakkain vain erimaalaisia punaisia ja valkoisia, Venäjällä oli lisäksi mustia ja vihreitä ja oliko muitakin sateenkaarivärejä?

* Sanan Ryssland/Ryssänmaa historiaetymologiasta ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184673-j...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eiköhän kehityskulku nimityksineen ollut seuraava. Punakapina johti maan sisällissotaan, joka johti maan taas vapaussodan kautta itsenäiseksi riippumattomaksi valtioksi.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Toisaalta kai alkuvaiheen tapahtumat olivat jo ja nimenomaan vapaussodan alkua, kun venäläisjoukot ajettiin maasta ja niskuroivat yritettiin riisua aseista ja punikkiosa niistä luovutti ase-arsenaalinsa suomalaispunikkien käyttöön vallankaappauskapinassa ja osa jäi Suomeen sotimaan. Siitä seurasi myös sisällissota, ja kun Lenin 1.3.1918 tunnusti Suomen Sosialistisen Työväentasavallan ja liittoutui aseistamiensa punikkikapinallisten kanssa, alkoi virallinen osa vapaussodasta myös ulkoista vihollista vastaan, ja se päättyi Tarton rauhaan 1920.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Blogi on jälkijättöinen, ei kai trollin kirjoittama?

Oikeastihan jo 1960 luvulta lähtien on käytetty virallisissa yhteyksissä sodan 1918 "ainoana oikeana" nimenä muka neutraalia termiä 'kansalaissota', eikä tuota Kekkosen ukaasia ole 70-luvulta alkaen juurikaan uhmattu oppikirjoissa tai julkisessa sanassa joitain hylkysyrjämedioita lukuunottamatta.

'Vapaussota' on mainittu vain sulkulauseissa esimerkkinä nurkkakuntanimityksistä luokkasodan tapaan. Viime vuosina sitten on käyttöön otettu uusi tutkijoiden mukaan vielä mukaneutraalimpi nimi 'sisällissota', jonka valtioneuvoston Muistovuosi-hanke julisti uudeksi normaaliksi ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti viralliseksi uudenvuodenpuheessaan 2018, ks. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...

Olen itse ehdottanut 1918 myös kansainväliselle sodalle oikeasti neutraalia ja osuvasti kuvaavaa yleisesti hyväksyttävää erisnimeä 'punavalkosota'*.

Olennaisempaa kuin muistuttaa mistä tahansa ennen Kekkosta käytetystä subjektiivisena pidetystä sodannimestä olisi kai vaikuttaa valtiovallan ja julkisen sanan käyttämän virallisen nimen valikoitumiseen nyt. Jostain syystä vain minä olen ollut aktiivinen puuttumaan siihen keskeiseen asiaan, mihin on mahdollista vaikuttaa nyt. Edelleen lähipiirissä ja mielipidekeskeisissä yksityisyhteyksissä käytän itse sodan oikeana nimenä mielestäni parasta vapaussotaa, niin kuin kaikki muutkin omia suosikkejaan.

On ymmärrettävää, että tutkijat ja valtiovalta tarvitsevat sodalle 1918 käyttöön neutraalin sopuisan nimen, jota myös kansalaiset voisivat käyttää julkisissa puheissaan ja kirjoituksissaan halutessaan pysyä totuudessa provosoimatta ketään nimiritaan. Sisällissota ja kansalaissota eivät ole hyviä neutraaleja nimiä, koska Venäjä paljolti aloitti ja Saksa lopetti sodan ja lopullinen rauha solmittiin Tarton rauhassaa 1920 Leninin ja Stalinin kanssa.

Eikö nyt vuoden 1918 sodan 100-v-vuotena jo voisi käynnistää kansallisen nimisovintoprojektin sodan 1918 ikuisen 'luokkakantaisen' nimiriidan lopettamiseksi? Objektiivinen punavalkosota-nimi kattaa mielestäni kaiken olennaisen puolueettomasti.
* Ks. nimiehdotuksen syvälliset perustelut: Punavalkosota 1918 - oikea nimi löytyi http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Vuoden 1918 sota oli paljolti ihan muuta kuin vain "sisällissota". Ihmetyttääkin, että jopa tuon sodan nimestä käydään yhä 'luokkakantaista' nimiriitaa, eikä sodalle itse asiassa ole edes yritetty (ennen minua) antaa varsinaista erisnimeä, jollainen kuitenkin sodillamme yleensä on, vrt. talvisota, jatkosota, Lapin sota (sotien nimethän suomen kielessä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella).

Talvi- ja jatkosotakin saivat nimensä vasta jälkikäteen, kun nimiin liittyvät seikat olivat tiedossa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Punavalkosota nimessä on se ongelma, että urheilussa kotijoukkue mainitaan aina ensi. Tästä syystä punavalkosota saattaa aiheuttaa tiettyjä mielikuvia.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Onhan tuo totta, mutta pääosa punaisista toki oli kotimaan kansalaisia niin kuin valkoisetkin pääosin, ja toisaalta osapuolet ovat nyt tuossa punavalkosodassa sekä diplomaattisen puolueettomassa aakkosjärjestyksessä että objektiivisessa aloittajajärjestyksessä.

Olivatko punakapinalliset muuten kommunisteja? Eivät. Sanaa kommunismi ei ensinnäkään käytetty vielä vuonna 1918 (enempää kuin sanoja fasismi tai natsismi), ja suomalaispunikitkin olivat (jos yleensäkään poliittisesti sitoutuneita) sosialidemokraatteja, ehkä sen radikalisoituneeseen siipeen kuuluvina venäläiseen tapaan 'bolshevikkeja'. Aatteet kuitenkin tulivat olennaisimmin Karl Marxin tuotannosta (se partajeesus joka kirjoitti Pääoman kostoksi maailmalle katkeroiduttuaan kun menetti oman ja vaimonsa omaisuuden Lontoon pörssissä). Käytännön toiminta-agenda tuli Leniniltä ja Stalinilta.

Termi marxismi-leninismi taas on tullut tutuksi myöhempien aikojen epäpyhien hyödyttömien idealistien takaperoisesti suoltamana hengentuotoskuonana ns. uusstalinistien internatsistisena 'ideologisena' viitteenä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #8

"osapuolet ovat nyt tuossa punavalkosodassa sekä diplomaattisen puolueettomassa aakkosjärjestyksessä että objektiivisessa aloittajajärjestyksessä"

Molemmilla kotimaisilla kielillä jopa, röttvittkriget 1918.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Veikko,

kiitos kommenteistasi ja mielenkiintoisista aihetta käsittelevistä blogeistasi! Tuosta blogistasi "Punavalkosota 1918 - oikea nimi löytyi!" aloittelit jo hyvin:

"Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke ja professori Rantanen ovat väärässä. 'Sisällissota' on huono nimi sodalle, jonka aloittajaosapuolta aseisti ja tuki Neuvosto-Venäjä, laillinen hallinto turvautui saksalaisapuun, toinen osapuoli oli Pietarissa perustettu Leninin ristimä Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ja jonka rauha solmittiin 1920 Leninin, Stalinin ja emigranttipunikkien kanssa. Presidentti peräänkuulutti rehellisyyttä - tuo nimi ei kerro riittävästi sodan historiallisista asetelmista ja ajoittumisesta." - siis olemme heti alusta samoilla linjoilla!

Valitettavasti kuitenkin tuo ehdottamasi "Punavalkosota 1918" "verisyydessään" muistuttaa nimenomaan noista synkistä tapahtumista ja on siten varsin vieras ja vieroksuva käsite näissä sotien nimikkeissä, tässä yhteydessä - nimenomaan kansamme eheyttämisen ja yhtenäistämisen mielessä - kun noista "vuotaneista puna-
ja valkosoluista" juuri olisi päästävä irti...

Kävivätkö sitten sotaveteraanimme nuot sodat täysin turhaan kun itsenäisyydestämme ja vapaudestammekin on tänään enää tuskin rippeet jäljellä? Kunniakastako: "tervetuloa vaan Naton joukot vapaasti maaperällemme - meillähän on presidentti Sauli Niinistön mukaan jo laillinen "isäntämaasopimuskin" muine lisukkeineen "laillisesti" voimassa". - Siksi siis "Vapaussotakin" on kiireesti kaivettava piiloon, jottei kukaan muka asiaa enää huomaisi näiltä rajamme ja rajojemme pimentää yritteleviltä liudentajilta. - Vastustajat ovat tässäkin vain "vihapuheisia rasisteja"...

"Blogi on jälkijättöinen, ei kai trollin kirjoittama?" - millä perusteilla?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Yrjö Rautio: "Jos tavoittelee kansallista eheyttä, ei voi puhua vapaussodasta" " - päinvastoin!. Jos tavoitellaan kansallista eheyttä, "punakapinat", "veljessodat", "sisällissodat", jne. on syytä jo vihdoinkin unohtaa ja haudata, eikä kaivella niitä enää esiin - yhtenäisinähän kävivät tässä välissä jo sotaveteraanitkin silloista itäistä vihollista vastaan vaikka traumoja jäi niistäkin sodista ja partisaaneista - silti itsenäisyytemme ja vapautemme silloisessakin "vapahdussodassa" säilyttäen...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Suomen vapaustaistelu talvisodassa oli koko maailman silmissä uskomaton suoritus" - pienmuotoisempana vain alku Vapaussodassa 1918...

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3786981/20...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Vuoden 1918 sota oli alkanut valtakunnallisesti vapaussotana, venäläisten joukkojen aseistariisumisena, mutta se sai pian sisällissodan luonteen. Karjalan rintamalla oli punaisten puolella myös venäläisiä joukkoja, joten vapaussodan sisältö säilyi kansalaissodan rinnalla. Myös Punaiset käyttivät vapaustaistelun nimitystä, jolloin ei tähdätty vapautumiseen entisestä valtioyhteydestä, vaan vapautumiseen aiemmista poliittisista rakenteista ja sosiaalisista epäkohdista, "riistosta"."

http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

VAPAUSSOTA:

http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm

Suomen vapaussota 1918:

http://vapaussota.com

Ohto Manninen: "Vapaussota on sotaa sorron poistamiseksi, vapauden saavuttamiseksi. Valtiotasolla se tarkoittaa maan itsenäistymiseen liittyvää sotaa. Kansainvälisesti vertaillen on vapaussotia, joita käydään vasta virallisen itsenäistymisen jälkeen, ja myös sellaisia, joita käydään ennen tällaista virallista tapahtumaa. Tunnustamisia itsenäistyneet valtiot saavat joskus heti ja joskus paljon myöhemmin.

Myös valtion sisällä voidaan käydä vapaustaistelua. Vuonna 1918 Suomen järjestynyt työväki katsoi käyvänsä työväenluokan vapaustaistelua. Vapaussankari voi olla myös sellainen, joka valtion sisällä ratkaisevalla teolla, esimerkiksi tyranninmurhalla, palauttaa tai saavuttaa vapauden ns. kansalle - oli se sitten rahvas tai äänioikeutettujen kansalaisten luokka.

Kun puhutaan Suomen vapaussodasta on termin perustana se, että sotaa käytiin maan vapauttamiseksi vieraasta vallasta ja vieraasta sorrosta. Otsikon mukaisesti puhun tässä voittopuolisesti vapaussotanäkökulmasta, juuri vapaussotanimityksen oikeutuksesta. Joudun tässä toistamaan paljon sellaista, mikä aikaisemmin on jo ollut tiedossa, mutta tässä tapauksessa on Suomen historiankirjoituksessa aika paljon ollut kysymys siitä, miten asioita on painotettu eikä tietojen tai ainakaan lähdeaineiston puutteesta. Se mitä Venäjän arkistoista on nyt viime vuosina saatu tietää, todistaa lähinnä sen, mitä on tiedetty mutta mikä on melko järjestelmällisesti pyritty supistamaan vähäarvoiseksi.

Termin vapautussota oikeutukseksi on siis todistettava, että (1) Suomi oli sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan ja (2) että tällä sodalla maa vapautettiin vieraasta vallasta."

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/vapa...

Professori sanoo tämän olleen vuosisadan suurin virhe Suomen politiikassa:

https://www.verkkouutiset.fi/professori-sanoo-tama...

100 VUOTTA VAPAUSSODASTA:

http://nra.fi/100-vuotta-vapaussodasta/

Suomalaista kansanperinnettä – Suomen vapaussota 1918
Vapaussota tiivistettynä reilussa 8 minuutissa.

http://mvlehti.net/2016/06/03/suomalaista-kansanpe...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Nimitys "sisällissota" ärsyttävän "verisesti" - siis kaukana armeliaasta, anteeksiantavasta ja puolueettomasta neutrauliudesta! - muistuttaa ja syyllistää edelleenkin sekä "valkoisia" että "punaisia", vaikka kansalliseen sovinnolliseen yhtenäisyyteen pitäisi meidän jo vihdoin rientää. Vapaussodassa taas molemmat osapuolet kuvaannollisesti ovat pyrkineet päästä ns. omillensa, vapaaksi toisen osapuolen aiheuttamista henkisistäkin paineista ja kahleista. Vapaussota kuvaa siis ylivoimaisesti historiallisestikin parhaiten vuoden 1918 lähinnä Suomessa soditun taistelun laatua ja merkitystä saavuttaaksemme vihdoinkin irtioton ja rauhan sisäistä, täysin turhista myönteistä kansallista kehitystämme vain rasittavista ja hidastavista jännitteistä.

Pitäisi mennä vihdoinkin presidentti Sauli Niinistönkin "kaaliin" - suorastaan etunenässä ja -ajassa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Vapaussota:

1918 ja kaksi harhautettua sukupolvea:

Mistä sodasta oli kysymys?:

Tuomioja tiukkana 1918 nimestä:

Suomen vallankumousneuroosi 1918:

Vuosi 1918 ja bolsevismi Suomessa:

http://www.ristovolanen.fi/118302917

Kysymyksiä ja vastauksia "1918 Kuinka vallankumous levisi Suomeen" -kirjasta:

Suomen lumehistorian vuosi:

http://www.ristovolanen.fi/420618682

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Vuoden 1918 sota Suomessa on Vapaussota

Tarvitaan historiallisesti kestävä, historiaan, sen tapahtumiin neutraalisti, puolueettomasti pohjautuva yleisnimitys, tässä siten nimenomaan vapaussota.Vuoden 1918 sota Suomessa on Vapaussota

Sodan luonteesta tunnettu Suomen vapaussota kertoo, että taistelevat osapuolet ovat pääosin kotimaisia ja että kiistan kohteena on valta maassa. Nämä molemmat ehdot täyttyvät vuoden 1918 Suomessa. ”Sisällissotaa” paremmin ja laajemmin ”vapaussota” kuitenkin kertoo jo ydinsanomaltaan, mistä tuossakin sodassa oli perustaltaan kysymys. Itsenäisyytemme säilyttämisestä.

Suomen vapaussota yleisnimikkeenä jo kertoo lähinnä Suomessa käydystä sen sisällä tapahtuneesta sisäisestä sodasta. Itsestäänselvyyksiähän ei tarvitse tässäkään toistella. Siis vapaussota edustaa jo sinänsä sisällissotaa, mutta kertoo jo nimessä mistä tässä sodassa on ollut tuolloin lähinnä kyse, mihin se pohjautuu. Se on siis jo historian opiskeluun ja tutkimuksenkin tarkoituksiin parhaiten soveltuva, sitä puolueettomasti ja totuudenmukaisesti kuvaava termi, sallii siis jo nimenä myös vertailun (yksipuoleista sotaa en ole vielä nähnyt, vrt. kuitenkin ristiriitaisesti Heikki Ylikankaan yksipuoleinen väite!) ja on siten selvästi kelvollisin kuvaamaan Suomessa vuonna 1918 käytyä sisäisesti kansallista, mutta kokonaisuutena kuitenkin ehdottomasti vain vapaussotaa.

Vuoden 1918 sota Suomessahan ei ollut sinänsä neutraali, siis puolueeton, tasapuolinen eikä vaikutukseton, joten siitä käytetty termikään ei voi olla mitenkään siihen liittyvät tosiasiat huomioimaton, siten molemminpuoleisesti vain vääristelevä, historiaa vain hämärtävä, kun historian kerronta jo määritelmmistäänkin asti tulisi olla mahdollisimman selkeä ja totuudenmukainen, koko tulevallekin Suomelle kestävästi kaikesta ikävästä huolimatta eduksi.

Sisällisota-käsite on haitallinen, koska se ottaa samalla kantaa toisaalta sekä valkoisten, toisaalta myös punaisten puolelta vahingoksi, vain ikävästi syyttäväsi sormeksi.

Vajavainen ja puutteellinen ”sisällissota” ei tee oikeutta enempää niin ”valkoisille” - ei lainkaankaan - ja siksi ”voittajien sädekehä” onkin nimenmuutoksin hälvennettävä ja siirrettävä ”tasapuolisuuden vuoksi” hohtoa hieman ”punaisillekin”, jolloin vääristely on molemminpuolesta – kuin ”punaisillekaan”. - Presidentti Sauli Niinistön ”punaisten” mielistely tämän sodankin nimikkeen yhteydessä (vrt. avajaispuheensa) kielii vain sitä, että hän yrittää pyyhkiä sillä Naton isäntämaasopimuksetkin ns. ”paremmin hyväksyttävään”, muka tosiasiassa ”lailisestikin” kestävään muotoon, samalla yrittäen häivyttää ns. ”voittajaluokan” – Kokkomushan edustaa lähinnä ”valkoisia” - omaakin kehitystään ja tavoitteitaan hankaloittavaa imagoa.

Talvi- ja jatkosotamme olivat luonnollinen jatkumo ko. vapausodalle, samoin vapauteen tähtääviä sotia molemmat. Mikäli Suomen 1918 sota olisi ollut todellinen sisällissota (veljessota, luokkasota) – kuten esimerkiksi Kreikan, Espanjan tai Venäjän monivuotiset sisällissodat – ei Suomen todella kahtiajakautuneena olisi onnistunut taistelemaan Neuvostoliittoakaan vastaan niin yhtenäisenä ja itsenäisyytensä kuitenkin säilyttäen kuin se tuonaikaisin puolustusvoimin siihen kuitenkin kykeni. - Suomen sisällissotahan oli itse taisteluiden osalta vain muutaman kuukauden mittainen.

Historioitsijat tarvitsevat neutraalin vertailun sallivan nimityksen erityisesti tämänlaatuisille, kansan vapauteen ja itsenäisyyteen liittyville, ei siis pelkille sisällissotaa kuvaaville ilmiöille. Tällöin vain vertailun kautta päästään ratkaisemaan, mikä missäkin on olennaista, mikä yleistä, mikä ainutlaatuista jne.

”Sisällisota” ei ole historiallisestikaan tarkasteltuna vain neutraali käsite. Ainoa puhtaasti neutraali käsite olisi tässä vain ”vuoden 1918 sota Suomessa”.

Emmehän me nyt sentään vain keskenämme noin vaan tapelleet - kuten tämä "sisällissota" jo suoraan antaisi - väärin - ymmärtää!...

Ilkka Hyttinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset