Spiraalituuliturbiinit potkurimyllyjen tilalle

Yltyneet myrskyt
sähkökatkoineen ovat tuoneet esille varavoimaloiden tarpeellisuuden.
Potkurikäyttöiset tuulivoimalat eivät tule tällöin kysymykseen, sillä isoina ne
aiheuttavat haitallista melua ja tärinää kilometrinkin päähän asuntojen sisälle
asti. Myrskytuulilla ne ovat toimimattomia. Niiden välkehdintä/varjoilu ja
vaara linnuille eivät edusta kestävän kehityksen ekologiaa. Niiden muodostamat
laajat ”tuulipuistot” ovat siten eristettyinä luonteeltaan kaukana todellisista
luontopuistoista.

Tutka-asemat ja
tuulivoima eivät ole olleet viime aikoina myöskään yhteensopiva yhtälö enempää
kuin ikivanhan perusteknologian potkurimyllyt taajamissa kerros- ja
omakotitalojen keskelläkään. Suhteellisesti korkeina ja laajan tilan vaativina
ne eivät sovellu lentoliikenteenkään lomaan.

Ongelmaan löytyy
kuitenkin toimiva ratkaisu. Uudempaa, 30- vuotista kehitysteknologiaa edustava
kotimainen Windside on pystyakselinen, purjehdustekniikkaan perustuva
tuuliturbiini, jonka tuuliroottoria pyörittää kaksi spiraalinmuotoista siipeä.

WS- tuuliturbiini
toimii silloinkin, kun muut eivät toimi – lempeällä kesätuulella ja ankarassa
talvimyrskyssä. Se toimii, kun muut ovat paksussa jäässä. WS tuottaa sähköä
vähintään 50 % ja jopa kolmekin kertaa enemmän vuodessa kuin perinteiset
potkurimallit.

WS ei pidä meteliä. Se
on tutkimusten mukaan äänetön, koska sen kehänopeus ei ylitä tuulennopeutta. WS
ei tapa lintuja. Tämän haitattoman ja ja turvallisen sähköntekijän voi pystyttää
keskelle asutusta, ja jopa lapsi voi pientehoisen WS:n pysäyttää. Turbiini on
sitä paitsi kaunis – sitä käytetään osana taide- ja valoteoksiakin. Toiset
näkevät sen muodossa DNA:n, toiset taas korkkiruuvin pään, toisten mielestä
turbiinin liike muistuttaa ballerinan siroa pyörähdystä…

Maailmalla vallitseva
keskituulennopeus on n. 3m/s. Erityisen siipirakenteen ansiosta turbiini pystyy
hyödyntämään myös 1-3 m/s tuulet, mikä on riittämätön nopeus muille. Windside
tuottaa myös myrskyissä, testattu 60 m/s, mikä on kestämätön nopeus muille.

Paitsi tuulennopeus,
myös turbulenssi ja tuulen suunnan vaihtelut vaikuttavat turbiinien sähkön
tuottoon. Windside pystyy hyödyntämään kaikilta suunnilta puhaltavat tuulet,
jopa kierteiset, toisin kuin perinteiset mallit. Spiraalisiivet kohtaavat
tuulen aina oikeassa kulmassa.

Kansainvälisesti
hyväksytty tuulivoiman tuottonormi on kWh/m2/vuosi. Muut suomalaiset
pienvoimalayritykset eivät ilmoita tällä globaalisti hyväksytyllä normilla
energiatuottoa, vaan ilmoittavat vain nimellis- tai maksimitehon W- tai
kW-lukuina. Nämä luvut eivät kerro kuluttajalle oikeastaan mitään. Todellinen
keskituotto luonnonoloissa näin ilmoitetuista luvuista 20-30%.

Tuulivoimaloiden
tuottolukuja vertailtaessa on tiedettävä myös tuulipinta-ala:
Windside-tuuliturbiinin halkaisija x korkeus; potkurivoimalan lavan kärjen
piirtämän ympyrän pinta-ala. Windside – tuuliturbiinin keskituotto on 700
kWh/m2/v, alle 5 m/s tuulennopeudella, tällöin esimerkiksi WS-4:n (halk. 1m,
kork. 4m) vuosituotto on 700 x 4 = 2800kWh. Siten 2,5 m x 10 m WS- turbiini
tuottaa vuodessa n.17500 kWh eli sähköenergian omakotitalon tarpeisiin.

WS- turbiinin 
ainoa huoltotoimenpide on laakerien rasvaus, jonka voi jättää automaattisen
voitelujärjestelmän huoleksi. Helposti vaihdettavien vakiotyyppisten
laakereiden huoltoväli on useita vuosia.

WS-
tuuliturbiinivoimala on kestävä ja luotettava; lapoja ei tarvitse kääntää eikä
siinä ole mekaanista vaihteistoa. Pystyakselisten tuulivoimaloiden tapaan
erillistä suuntauskoneistoa ei ole.

Puolustusvoimien ja
lentoliikenteen tutkahäiriöitä pystyakselisen turbiinin pitäisi aiheuttaa vähemmän. Kiinteät siivet suuntautuvat turbiinien keskiöstä spiraalimaisesti ylöspäin, joten
ukkosenjohdatin pystytään asentamaan kiinteään mastoon voimalan keskelle.
Kiinteän ukkosenjohdattimen ja kapeamman toiminta-alueen vuoksi pystyakselinen
tuuliturbiini aiheuttaa ilmeisesti vaaka-akselista
vähemmän häiriöitä tutka- ja tv-signaaleille.

WS:n äänettömyys ja
ympäristöystävällisyys mahdollistavat sen asentamisen keskelle asutusaluetta;
puistoihin, teiden varsille jopa rakennusten yhteyteen. Uusiutuvan energian
lisääntyvä tarve ja kysyntä ovat monipuolistaneet WS:n käyttökohteita.
Rakennuksiin kohdistuva LEED -sertifiointi on avannut julkiset rakennukset ja
pilvenpiirtäjät uudeksi käyttökohteeksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kiinan
Guangzhoussa oleva Pearl River Tower. 

Tähän
suomalaiskeksintöön perustuvaa megaluokan spiraalituulivoimalaa suunnitellaan jo
Valkeakoskelle. Kaavoittaja haaveilee Helsinki-Tampere -moottoritien varteen
uuden teollisuusalueen maamerkiksi 120 metriä korkeaa spiraalimallista
tuuliturbiinia. Ja seuraavaa haaveillaan ainakin Jämin harjulle ja
spiraalituulipuisto toteutunee Jämijärven Suurimaalle – siitä vaan…

Potkurimallisissa
tuulipuistoissa tuulimyllyn etäisyys toisistaan täytyy olla satoja metrejä
niiden toisilleen aiheuttaman turbulenssin vuoksi. Kyseinen ilmiö ei häiritse
WS –tuulipuiston toimintaa turbiinin rakenteen ansiosta. Ko. ilmiön vuoksi 30
MW:n potkurimallisen tuulipuiston vaatima pinta-ala on vähintään 2 km2,
vastaavan WS –tuulipuiston pinta-ala tulisi olemaan vain 0,5 km2.
Spiraalituuliturbiineilla toteutettuja  tuulipuistoja koskeva tuotekehitys
onkin edennyt suunnitellusti. Päätöksen takana ovat usean vuoden testitulokset
ja niissä todetut merkittävät kasvuluvut neliötehoissa siirryttäessä suurempiin
kokoihin, ainakin teoriassa 200 m x 50 m
kokoluokkiin asti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu