*

Ilkka Hyttinen Rakastan - siksi elän

Kaikki blogit puheenaiheesta Aluekehitys

Syntyvyydestä, työpaikoista ja leipäjonoista

Valtiotieteen tohtori Timo Aro julkaisi toissapäivänä kuvaajan, jossa esitetään luonnollinen väestönlisäys kunnittain. Tilanne näyttää syntyvyyden kannalta karulta. Syrjäseutujen Suomi on lähtökohtaisesti punaisella, kaupunkimaisilla seuduilla syntyvyys taas ylittää kuolleisuuden. Kertooko kuvaaja sitten jotain laajempaa kaupungistumisen vauhdittamisen tarpeellisuudesta tai maaseutukuntien kuolonkorinasta? Ei kerro.

Suomeenkin maaseutukuntien elinvoimapaketti?

Ruotsissa parlamentaarisen maaseutukomitea ehdottaa 500 miljoonan kruunun, eli 52,5 miljoonan euron, rahoitusta harvaanasutuille kunnille. Esityksen mukaan muuttoliikettä harvaan asutuille seuduille kannustettaisiin muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien sekä työntekijöiden sivukuluja. Elinvoimaa maaseudulle valtio loisi siirtämällä sinne 10 000 työpaikkaa Tukholmasta, rakentamalla laajakaistaverkon kaikille sekä rahoittamalla asuntotuotantoa.

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä

Vaalan kunnanjohtaja, Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja Tytti Määtän puheenvuoro ”Maaseutu ei ole perässä vedettävä kivireki” (H.S. 2.10) oli asiapistoisuudeltaan ja tasapainotuksellisuudessaan oiva esimerkki siitä, miten Suomea pitäisi kehittää monipuolisesti, ei yksin kaupunkitaajamia tai vain maaseutua. Kumpikin tarvitsevat välttämättä toinen toisiaan.

Aluepolitiikan valta on palautettava kansalle

Suomessa on meneillään ennen näkemätön alueellinen keskittäminen.

Aluepolitiikkaa johtavat suurimmat kaupungit, jotka määrittelevät itselleen kasvutavoitteet ja sitovat valtiovallan niiden tukemiseen. Aluekehitys on nollasummapeliä: se väestönkasvu, jonka suurimmat kaupungit voittavat, sen pienemmät kaupungit ja maaseutu väestökatona menettävät. 

LAPPI TARVITSEE ALUEKEHITTÄJÄÄ JUURI AMMATILLISELTA KOULUTUKSELTA

LAPPI TARVITSEE ALUEKEHITTÄJÄÄ JUURI AMMATILLISELTA KOULUTUKSELTA

Lapissa on käynnissä kova vääntö korkea-asteen koulutuksen omistajapolitiikassa. Organisaatiomuutosten ja omistajakoukeroiden varjoon on jäänyt ammatillisen 2. asteen ja ammatillisen korkea-asteen saumaton nivelvaihe ja miten se turvataan jatkossa, jos Lapin korkeakoulukenttään tulee uusi organisaatio, yliopiston vetämä yksi korkeakoulu.

Muu Suomi hoitaa Helsingin mummot

Eilen uutisoitiin siitä, kuinka paljon verotuloja Helsingistä virtaa muuhun Suomeen. Tämä on mielestäni väärää vastakkainasettelua. On selvää, että valtionosuudet pitää jakaa oikeudenmukaisesti ottaen huomioon maakuntien huoltosuhde. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasten ja nuorten osuus väestöstä on huomattavan suuri eli maakunta on Suomen nuorimpia väestöltään.

Yllätysministeri - ministerin yllätykset?

Päivän kevennys: Kun Anne Berner otettiin ministeriksi, nimitin häntä yllätysministeriksi. Olin täysin väärässä, jälleen kerran.

Ministerinä hän vasta yllätys onkin.  Rautatieliikenteen lopettamiset, mediamarkkinointityöryhmä ja mitähän sitten seuraavaksi? Se tiedetään, että neljän vuoden jälkeen huolettomasti: back to business. Kaikkea hyvää kuitenkin.

Muuttavatko Keskusta ja Perussuomalaiset Suomen aluepolitiikkaa ?

Seuraavassa hallituksessa istuvat suurella todennäköisyydellä ainakin Suomen Keskusta ja Perussuomalaiset. Jos arvaus sallitaan, myös Kokoomus on mukana.

Tunnetusti sekä Keskusta että Perussuomalaiset ovat linjauksissaan puhuneet koko Suomen tasapuolisen kehittämisen puolesta. Maata on rakennettava niin, että sen yhtenäisyys säilyy, samoin kansalaisten elämisen ehdot, riippumatta siitä missä kukin asuu ja tekee työtänsä.

Itä-Suomen aluekehitys

Aluekehityksellä tarkoitetaan maakunnan asukkaiden toimeentulon ja hyvinvoinnin edellytysten tukemista. Käytännössä kehitystä tehdään edistämällä yritysten, yhdistyksien ja julkisen puolen toimintamahdollisuuksia. Kehitystyössä kannattaa keskittyä kunkin alueen olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen. Panostaminen osaamiseen, kestävään kehitykseen sekä paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan vilkastuttavat alueen elinkeinotoimintaa. Päämääränä on itseään ruokkiva myönteinen kierre.

Suomi kuntoon kansanvaltaisen aluehallinnon avulla

Lapin liitto esittää tänään 8.4.2015 julkistetussa, uudessa kasvun ja kehityksen aluemallissaan, että tulevaisuudessa kansanvaltainen maakuntahallinto vastaisi alueen kehittämisestä ja maankäytöstä ja yksi valtion aluehallintoviranomainen valvonnasta, ohjauksesta ja luvituksesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä